TULEVAISUUS ON NYT

Vuonna 2001 todellisuus saavutti telekom-alan. Ilmapallon lailla laajentuneita edellisvuosien tunnelmia on usein kuvattu IT-kuplana, mutta kuplassa oli tosiasiassa kyse enemmänkin informaatiotekniikan (IT) pörssiarvostuksesta kuin IT-alasta sinänsä. IT jatkoi kasvuaan niin merkityksen kuin määrienkin osalta.

Ongelmiin oli telekom-yritysten näkökulmasta etenkin kaksi syytä: pitkään jatkunut matka­puhe­linten voittokulku, joka synnytti kuole­matto­muu­den harhakuvaa, ja 3G-lisenssien mie­le­ttömät hinnat, joiden vuoksi asiakkailla ei ollut varaa tilauksiin.

LM Ericssonin esimerkki osoittaa sen selkeästi. Vuosi 2000 oli ollut ennätysvuosi niin liike­vaihd­ossa (n. 32 miljardia euroa), netto­voit­ossa (n. 2,5 miljardia euroa) kuin työn­teki­jämäärässäkin (105 000). Vuosi 2001 käynn­istyi tava­nomaisin optimi­stisin lausu­nnoin. 12. maalis­kuuta annet­tiin yllä­ttäen tulos­varoitus: ensi­mmäisen kvar­taalin kasvue­nnustetta pudote­ttiin 15 prose­ntista nollaan. Osak­keen arvo rom­ahti ennen iltaa 21 pros­enttia.

Ulf J. Johansson, joka oli Ericssonin matka­puhe­lintoiminnan varatoimitusjohtaja läh­ti­essään yhtiöstä v. 1989, kohtasi yhtiön uudelleen asiakkaana v. 1999 (hän edusti silloin perus­tama­ansa Europolitan-operaattoria). Ericsson oli täysin muuttunut kymmenessä vuodessa: ”1980-luvulla olimme äärimmäisen kustannustietoisia,

Ericsson muuttui kustannus­tietoisesta raju­sti paisu­neeksi yrit­ykse­ksi, sanoo Ulf J. Joh­ans­son, vasem­malla kuvat­tuna v. 1989, oikealla v. 2009.

se oli siihen aikaan välttämätöntä. Oli shokki nähdä, miten mittavaksi toiminta oli kasvanut ja miten paljon ”rasvaa” yhtiössä oli. Se oli rajusti ylipainoinen.”

Nyt tiedämme totuuden: Ericsson menetti vuosina 2001–2003 peräti 57 % laskutuksestaan ja kärsi yhteensä yli kuuden miljardin euron tappiot. Mainittakoon kuitenkin, että useimmat Ericssonin kilpailijoista – Nortel, Lucent, Marc­oni, Alcatel, Motorola – kärsivät samana ajan­jaks­ona vieläkin suuremmat tappiot. Nortel teki vuoden 2001 toisella kvartaalilla tappion, jota on vaikea lyödä: 19,5 miljardia dollaria, josta suurin osa oli peräisin aivan liian kalliiden hankin­to­jen poistoista. Nykyään Nortelia ei enää ole.

Nokia poikkesi ainoana telekom-yhtiönä tästä kaavasta; sen nettovoitto kaudella 2001–2003 oli yhteensä yli 10 miljardia euroa. Koko voitto oli

Kurt Hellström, Ericssonin toim. joht. v. 1999-2003.

peräisin matka­puhelin­puole­lta. Operaat­tore­ille virtasi uusia asiak­kaita, ja kulut­tajat halus­ivat edel­leen matka­puhel­imia.

Ericssonin toimitus­johtaja Kurt Hell­ström oli niitä harv­oja, jotka oli­vat varoit­elleet tästä kehit­yksestä. Nyt hän joutui päättämään leikka­uks­ista. Aluksi yhtiössä olikin runsaasti tilaa sääst­öi­lle. ”Se oli vähän kuin padon veden­pinnan las­kua. Kun olimme pääs­seet vähän alas­päin, palj­astui uusia asi­oita, joita emme tarvi­nneet", kom­mentoi Per-Arne Sand­ström, joka sai tehtä­väk­seen Ericssonin leikkausten käytännön toteutuksen.

Ericsson säästi 60 miljoonaa euroa viikossa sata viikkoa peräkkäin ja irtisanoi 60 000 työn­te­kijää. Syksyllä 2002 yritys pelastui viime hetk­ellä ennätyssuurella 3,5 miljardin euron osake­annilla.

JNT oli yksi niistä asiakkaista, joka lopetti ostot Ericssonilta. Viimeiset merkittävät toimitukset koskivat ADSL-laitteita. JNT oli silloin 115-vuo­tisen asiakassuhteensa ansiosta Eric­sso­nin vanhin asiakas.

Markku Talonen.

Kaj-Erik Relander oli syksyllä 2000 yhtiön johd­ossa käydyn riidan vuoksi valmis hakemaan eroa, mutta hallituksen puheenjohtaja Talonen ja valtion omistajaedustaja Samuli Haapasalo taiv­utt­ivat hänet jäämään yhtiöön. Relander vaati, että yhtiöön oli siinä tapauk­sessa saat­ava yhteis­työ­kykyinen hallitus. Niin kävikin yhtiö­kokou­ksessa maaliskuussa 2001. Koko halli­tus sai lähteä yhtä jäsentä, Jussi Länsiötä, lukuun otta­matta. Uudeksi puheen­johta­jaksi tuli Tapio Hintikka.

Koska kukaan suurista kosijoista ei ollut enää kiinnostunut Sonerasta, katseet suunnattiin jälleen Teliaan, joka oli viimeinkin siirtynyt pörssiin ja jonka talous oli vankka sen jätettyä osallistumatta 3G-huutokauppoihin. Soneran ja Telian hallitusten puheenjohtajat Markku Talonen ja Lars-Eric Petersson tapasivat loppusyksyllä 2000 useaan kertaan ja kävivät läpi vanhat fuusiopaperit, joiden he totesivat olevan edelleen ajan tasalla.

Kaj-Erik Relander vei juuri virkaansa astuneena uutena toimitusjohtajana fuusioasian heti hallitukseen tammikuussa 2001. Omistus

Lars-Eric Petterson.

Tapio Hintikka.

jaettaisiin maiden kesken 60–40, pääkonttori sijaitsisi Tukholmassa, matkapuhelintoiminta Helsingissä. Telian pääomistaja näytti vihreää valoa. Silloinen elinkeinoministeri Björn Rosengren kertoo ottaneensa asian esille tavatessaan pääministeri Paavo Lipposen EU:n pohjoisen ulottuvuuden kokouksen yhteydessä Oulussa 15. tammikuussa 2001.

Asiasta ei käyty keskusteluja suoraan pääministerien, Göran Perssonin ja Paavo Lipposen, kesken koska heidän henkilökemiansa ei sanottu toimineen. Olipa se totta tai tarua, Lipponen kuitenkin sanoi ei. Soneran hallitus sai kuulla valtion omistajaedustaja Kalevi Alestalolta, ettei Suomen hallitus ollut valmis neuvottelemaan ennen kuin myös Ruotsi oli tehnyt ’nollapäätöksen’ eli ennen kuin Ruotsi oli valmis myymään kaikki Telia-osakkeensa.

Harri Koponen.

Suomen eduskuntahan oli edelliskesänä pää­ttä­nyt valtion Sonera-osa­kke­iden myynnistä.

Relander ilmoitti touko­kuussa yhtiön sisäi­sesti aiko­va­nsa irti­sano­utua ja siir­tyä raho­itus­alan työ­hön Lonto­oseen. Huhu saav­utti Harri Kopo­sen, joka vas­tasi Erics­sonin markki­noin­nista ja myyn­nistä Pohj­ois-Amer­ikassa. Kop­onen käveli eräänä päivänä Relan­derin toimi­stoon ja ehdo­tti itseään toimi­tus­johtajan pai­kalle. Niin tapah­tuikin sen jälkeen kun halli­tuksen puheen­johtaja Hint­ikka oli tava­nnut Kopo­sen ja vakuu­ttunut tämän pätevyydestä. Kopo­nen siir­tyisi Soneran toimi­tus­johta­jaksi tul­evana syksynä.

Ennätysvuosi JNT:lle

JNT:lle vuodesta 2001 tuli todellinen ennätys­vuosi. Kasvua edellisvuodesta oli 40 prose­nttia, liike­vaihto oli 85 miljoonaa markkaa, kons­er­nin kaikki yhtiöt olivat kannattavia, työn­teki­jöiden määrä nousi 300:aan. Lyhyt­aik­aiset trendit vaikuttivat häm­mäs­tyttävän vähän JNT:n tarjoamiin palv­elu­ihin, Jan-Erik Frost­dahl kommentoi vuosi­kertomuksessa.

DNA Finlandin käynnistyminen ja sen onnistuminen oli vuoden suuri kysymys. JNT:n hallitus päätti tammikuussa merkitä yhtiöstä uusia osakkeita 1 840 000 markalla, mikä peru­stui JNT:n omistusosuuteen Finnet-ryh­mässä, ja lisäksi yhtiö päätti osallistua sam­assa suhteessa Turun ja Loimaan puhe­lin­yhtiö­ille tarjottuun osakemerkintään, jos ne eivät käyttäisi sitä. Sonera oli nimittäin juuri ostamassa niitä.

DNA Finland aloitti matkapuhelinliikenteen 1. helmikuuta. Verkkoon oli edellisvuonna raken­ne­ttu 2000 tukiasemaa ja 600–800 uutta oli suu­nni­tteilla maanlaajuisen peiton saavutta­mise­ksi.

JNT:n hallitus palasi kokouksissaan usein DNA Finlandin, Suomen 2G:n ja Suomen 3G:n mahd­ollisten investointitarpeiden seurauksiin tule­vina vuosina. Kieltämättä yhtiöt tarvitsivat huoma­tta­vasti laskelmien osoittamia lukuja enemmän pääomaa. Samalla inves­toi­nti­kuormaa oli jakamassa yhä harvempi, koska useita Finnet-yhtiöitä oli kadonnut kart­alta matkan varrella.

Hallitus lähti siitä, että pitkälti yli puolet puhelinyhtiöiden liikevaihdosta tuli tätä nykyä matkapuheluista. ”Kiistämätön tosiasia on, että jos paikalliset puhelinyhtiöt haluavat pysyä elossa tulevaisuudessakin, niiden on toimittava myös matkapuhelinpuolella”, pöytäkirjassa todetaan. Sen vuoksi JNT aikoi jatkaa valitulla uralla. Sitä paitsi vertailukohtakin oli: Radiolinja. Jos JNT olisi käyttänyt optionsa Radiolinjan omistusosuutensa kasvattamiseen täysi­määrä­isesti vuosien mittaan, kaupasta olisi tullut JNT:n osalta parempi kuin mitä siitä sitten tuli.

Karvas totuus kuitenkin oli, että Finnet-hank­keiden investoinnit edellyttivät laina­rah­oitusta. JNT:n hallitus hyväksyi kesä­kuussa osansa pääomalainasta ja taku­ud­esta, jotka tarvittiin Suomen 2G:tä varten Euroopan Investointipankista. Tilitoimisto Arthur Andersenin tekemä kokonaisarvio DNA/2G/3G-hankkeista antoi osviittaa. Yhtiöiden arvo oli 3–4 miljardia markkaa. JNT:n omistusosuus oli 1,9 prosenttia, ja sen arvo siis 60 miljoonaa markkaa. Investointi oli maksanut JNT:lle 15 miljoonaa markkaa. Ei hullumpi kauppa!

Jan-Erik Frostdahl pääsi näkemään peliä muun muassa DNA Finlandin ja Kaukoverkko Ysin hallitusten jäsenenä. Kun Kaukoverkko Ysi laski markkinoille uusia osakkeita maaliskuussa, JNT päätti hyödyntää lunastusoikeutensa maksim­aali­sesti. ”Kaukoverkko Ysi on erittäin kanna­ttava ja säilynee sellaisena myös tule­vais­uudessa”, hallituksen pöytäkirjassa sanotaan.

Suomen 2G osti Elisan osuuden Omnitelestä vuonna 2001. ABB sen sijaan siirtyi Omnitelen omistajaksi 34 prosentin osuudella.

DNA Finlandilla oli vuoden 2001 lopussa noin 200 000 tilaajaa. Lähes 1000 heistä oli JNT:n asiakkaita. Sitä pidettiin hyväksyttävänä tuloksena.

Waking Life

 

DNA:n TV-mainonnan ideoita v. 2001.

CoolerMasterin suoritinjäähdytin. Suoritinnopeus oli v. 2001 ylittänyt 1GHz:n, mikä lisäsi tehokkaan jäähdytyksen tarvetta.

Telia Finland esittelee GPRS:n

Telia Finland oli v. 2001 toiminut Suomen markkinoilla viisi vuotta ostettuaan Imatran Voiman teletoiminnan v. 1996. Kesäkuussa julkaistun uutisen mukaan Telia Finland oli myynyt kiinteän verkon toiminnan toiselle ruotsalaiselle yhtiölle, Song Networksille, 440 miljoonalla kruunulla. Telia Finlandin kiinteän verkon toiminta oli kasvanut Suomen kolman­neksi suurimmaksi ja työllisti runsaat 200 henkilöä.

Kauppa ei sisältänyt Telia Finlandin matka­pu­helu­toimintaa eikä carrier-toimintaa eli kans­ain­välistä puhelunsiirtoa, johon Telia oli inves­toinut mitta­vasti eri puol­illa maai­lmaa. Telia Fin­landin sano­ttiin nyt keski­ttyvän 3G-ver­kon rakent­amiseen. Se pantiin ala­lla erity­isesti merk­ille, koska Teli­alle ei sensaatio­maisesti ollut myönn­etty yhtäkään Ruot­sin neljästä 3G-lise­nss­istä.

Lokakuussa Telia Finland toi Suomessa ensimmäisenä markkinoille GPRS-palvelun, joka oli nimetty Telia Mobile Onlineksi. Yksityis­asi­akkaille palvelu maksoi viisi euroa kuukaudessa, ja sillä sai siis jatkuvan yhteyden Internetiin ja WAP:iin. Se oikeutti 1 MB:n tiedonsiirtoon. Jokainen ylimääräinen MB maksoi 2 euroa.

Suomen unelmana oli ehtiä 3G:ssä ensi­mmäisenä Euroopassa liikenteeseen. Toiveet osoittautuivat raskaasti ylimitoitetuiksi. Testiverkko mahdollisti tosin Suomen 3G:n ensimmäiset UMTS-puhelut mm. Vaasassa ja Kokkolassa 13. joulukuussa 2001. Mutta valmis 3G-infrastruktuuri ja 3G-terminaalit olivat vielä usean vuoden päässä.

Ruotsissa, johon Suomi itseään eniten vertasi, 3G-lisenssien yhtenä ehtona oli, että operaat­tor­eiden verkot olisivat toimi­nnassa tammi­kuussa 2002. Se toki kaik­ilta onni­stui, mutta 3G-peitto kattoi vain lähik­orttelit pää­konttorin ympär­illä ja vain muut­amat harvat työntekijät pyst­yivät käyttämään verkkoa.

ADSL jatkaa voittokulkuaan

ADSL jatkoi voittokulkuaan JNT:n alueella vuonna 2001. Periaatteena oli, että JNT investoi ADSL-te­kn­iikkaan, kun taas Multi.fi huolehti Int­er­net-palveluista. Uutuutena markkinoille tuo­tiin full ratea hitaampia nopeuksia. Monet haki­vat Internet-yhteydelleen alempaa hintaa sanoen, etteivät he tarvinneet kovin nopeaa yht­eyt­tä. Elisa oli alkanut kilpailla juuri tälla­is­ella matalahintakonseptilla Pietarsaaren seudulla.

Alueen kaikki kaupungit ja kunnat olivat nyt valinneet JNT:n/Multi.fin ja sen ADSL-pohjaiset ratkaisut laajakaistakseen.

William Lindénin ja hänen Multi.fi-kolle­goi­densa elämä muuttui olennaisesti ADSL:n myötä. Suuri osa heidän työaikaansa kului aina vuosiin 2003–2004 saakka puhelinmodeemien vian­hak­uun ja keskus­modeemien ja asiakas­mode­emien välisen yhteensopivuuden tut­ki­miseen niiden kaikkine eri standardeineen ja standardi­versio­ineen.

”Käytimme siihen uskomattoman paljon aikaa. Aluksi full rate ADSL oli fantastisen upea, mutta asiakasmäärien kasvaessa syntyi suuria kapa­site­etti­ongelmia. Emme yksinkertaisesti ehti­neet rakentaa runkoverkkoa tarvittavaa vauh­tia, ja meillä oli aika paljon vihaisia asiak­kaita”, Lindén sanoo.

Digi-TV eli maanpäälliset digitaaliset televisio­lähe­tykset käynnistyivät Suomessa 27. elokuuta,

Ericssonin klassinen T68, tekninen huippumalli jossa oli sekä GPRS että värinäyttö. Siitä tuli viimeinen Ericssonin suunnittelema puhelinmalli.

ja niitä alettiin silloin välittää myös JNT:n kaapelitelevisioverkossa. Palvelu tuotettiin yhteistyössä Vaasan Läänin Puhelimen ja Kokko­lan Puhe­limen kanssa. Vaikka tapaht­um­aan kiinni­tettiin media­ssa runsaasti huomiota, vain harvat asiakkaat tarttuivat aluksi siihen.

Microsoft toi marraskuussa 2001 markkinoille Xbox-pelikonsolinsa ja kilpaili sillä tiukasti Sonyn kanssa TV-pelimarkkinoilla.

”Kaikilta osapuolilta vaaditaan aivan ilmeisesti merkittäviä markki­nointi­ponni­stuksia, jotta digi-TV vakii­ntuisi markki­noille suunni­tellu­lla tava­lla”, Jan-Erik Frost­dahl komm­entoi vuosi­kerto­muksessa.

» Kuuntele asiantuntijoiden keskustelua digi-
      tv:sta tavallisessa televisiossa v. 2001

Osakeannin tarina jatkuu

JNT:n kunnille suunnatun osakeannin jatkokertomusta puitiin myös vuonna 2001. Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen olla asettamatta osakeannille väliaikaista täytäntöönpanokieltoa eli hovioikeus siis vahvisti kiellon. Näin ollen itse asiakysymyksen eli suunnatun osakeannin käsittely voitiin käynnistää käräjäoikeudessa. JNT:n hallitus kutsui jälleen asianajaja Christer Erikssonin arvioimaan tilannetta ja suunnittelemaan strategiaa.

Hallitus päätti maaliskuussa olla jatkamatta kiistaa vanhoilla perusteilla, ja se perui kunnille suunnatun osakeannin. Uusille asiakkaille tarkoitettu osakeanti kuitenkin säilyi, kunnes sitäkin vastaan jätetty kanne sai hallituksen perumaan myös sen. Näin ollen yli 200 myydyn osakeliittymän väliaikaisia osaketodistuksia ei voitu rekisteröidä.

Allan Blom herätti jälleen huomiota esittämällä yhtiökokoukselle kirjallisesti kuusi kriittistä kysymystä. Tässä kaksi lausetta hänelle osoitetusta vastauksesta: ”Hallitus voi vain lisätä, että tietenkin on aina ikävää joutua toteamaan, ettei haluttua lopputulosta ole saavutettu. Hallitus ei väitä olevansa erehtymätön, mutta toteaa

JNT:n uusi yhtiöjärjestys perustui Karjaan Puhe­li­men vastaavalle järjestykselle. Karjaan Puhe­lim­en asi­akkaat tulivat lähinnä Raaseporista ja Hangosta.

myös, ettei liiketoimintaa voi harjoittaa jälkiviisaudella.”

Ylimääräistä yhtiökokousta harkittiin, mutta lopulta päätettiin odottaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä koskien Päijät-Hämeen Puhelimen osakeliittymien omistajaetuuksiin liittyvää oikeusjuttua. ”Kilpailuvirasto voitti, minkä vuoksi omistajaetuuksista oli luovuttava",

Novacall jatkaa kasvuaan

Novacallilla oli, kuten aiemmin on käynyt ilmi, kolme tasavertaista omistajaa: JNT Pietarsaaressa, Kuopion Puhelin Kuopiossa ja Päijät-Hämeen Puhelin Lahdessa. Hallituksen puheenjohtajana toimi Jan-Erik Frostdahl.

Toiminnan vakiinnuttaminen Lahdessa oli tämän vuoden suuri hanke. Vuoden alussa Lahdessa oli parisenkymmentä työntekijää, vuoden lopussa lähes sata. Novacallin edustaja sai juuri joulun alla vastaanottaa Lahdessa vuoden työnantajan palkinnon. Uuden yksikön tärkein asiakas oli DNA Finland, jonka asiakaspalvelupäällikkö Taina Raiski korosti yhtiönsä yhtä etua kilpailijoihin nähden, nimittäin monien paikallisten omistajayhtiöiden osaamista.

Myös Kuopion uusi yksikkö vihittiin käyttöön juuri ennen vuodenvaihdetta.

Novotrust sitä vastoin ei menestynyt. Sen tarkoituksenahan oli kehittää sähköisen identiteetin sertifikaatteja ja asiakirjojen sähköistä allekirjoittamista. JNT:n hallitus kuvasi lokakuussa niiden markkinoiden olevan ”syvässä kriisissä”. Tälle asia-alueelle lupailtu lainsäädäntökin antoi edelleen odottaa itseään. Novacall oli markkinoiden näkökulmasta yksinkertaisesti aikaansa edellä. Seikkailu päättyi JNT:n osalta jotenkuten hyväksyttävästi, kun pääomistaja Novo lunasti JNT:n 15 prosentin Novotrust-osuuden suurin piirtein hankinta­hintaan.

Yhtiö hävisi kaupat viisivuotisesta teksti­puhe­lin­toiminnan hoidosta Ruotsissa. Yhtiö jätti siitä tarjouksen yhdessä riikinruotsalaisen Samres Ab:n kanssa. Pottina oli 50–60 työpaikkaa Pietar­saar­essa. Telian tarjous voitti juuri ennen vuoden­vaihdetta, vaikka Nova­callin hinta oli 11 prose­nttia alhai­sempi. Til­aaja kie­ltäytyi kuunte­lemasta Nova­callin vasta­väitteitä, joten Nova­call jätti yhdessä Sam­resin kanssa asiassa kanteen Tuk­holman käräjä­oikeuteen.

Kuningas Linus kylässä

Linus Torvaldsin vierailu vanhassa kotimaassaan elokuussa 2001 herätti suurta mediahuomiota. Hän oli kymmenen vuotta aiemmin, 17. syys­kuu­ssa 1991, julkaissut Linux-käyttö­järjes­telmänsä 0.01-version. Tapaus muiste­ttiin kaikki­alla maailmassa, ja Linus Torva­lds ker­toi itse tarinansa vastai­lmestyne­essä kirj­assa. Hän oli luva­nnut suomala­iselle kustantam­olleen osalli­stua kolmen päivän ajan kir­jansa julkis­tamis­tilauksiin.

Linus Torvaldsin koulukaveri Helsingin ruot­sin­kielisestä Norssista, toimittaja Magnus Lon­den, kulki hänen mukanaan näiden kolmen päivän ajan. Londen otsikoi artikkelinsa ’Tieto­kone­maailman Messias antoi kolme päivää elä­mästään. Ja Suomi kumarsi. Syvään.’

Linuxin luoja
Linus Torvalds...

Artikkelista:

Häntä on kutsuttu IT-maailman Robin Hoodiksi. Häntä on tituleerattu vallan­kum­ouk­sellise­ksi. San­kari­ksi. Ne­ro­ksi, Mut­ta juuri nyt Li­nus Tor­valds­illa on itse­lleen osuv­ampi nim­itys: - Tällä viik­olla olen pelkkä koira. Kust­anta­mon koira.

Koneisto on lähtenyt käyntiin. Luvassa on kolme täyttä päivää kättelyä, seminaareissa pu­h­u­mi­sta, pitkiksi venähtäneitä kirjan­signe­erau­stila­isuu­ksia, pikaisia lounaita, tun­gette­levia toi­mi­tta­jia, ihail­evia kats­eita, punaste­levia nim­mar­in­metsäst­äjiä ja mielis­televia IT-ihm­isiä [...] Hän ei tunnu olevan tyyty­väinen tähän kaikkeen häs­lä­ä­miseen. Säännöll­isin väli­ajoin hän mum­i­see ”miten hitossa minä suostu­inkaan tälla­iseen?”

Linus kertoo kirjassaan, miten hänen kii­nn­ostuksensa tietotekniikkaan alkoi hänen äid­in­isästään Leo Törnqvististä ja tämän lasku­konee­sta. Jepualaissyntyinen isoisä oli Suo­men ens­immäinen tila­sto­tieteen prof­essori ja han­kki Commo­dore Vic-20:n Linu­ksen olle­ssa 11-vuo­tias. Linuk­sella oli tap­ana istua Leon polv­ella ja napu­tella BASIC-ohj­elmaa, jonka iso­isä oli kirjo­itta­nut paper­ille, koska ei tunt­enut näppä­imistön

... ja oma­elä­män­ke­rt­ansa Just For Fun.

käytt­öä omak­seen.

Linus kertoo Leo Törnqvististä suurella lämmöllä. Äidinisänisä Anders Törnqvist oli rakennusmestari ja sai vaimonsa, jepualaisen Anna Sanna Finskasin, kanssa seitsemän lasta, jotka kaikki loivat menestyksekkäät urat.

Tämä Anders Törnqvist oli puolestaan kotoisin Alavetelistä, mutta Anna Sannan perhe oli vanhaa jepualaissukua. Myös Linuksen isänisällä oli kytkös Pohjanmaalle, sillä hän oli toiminut Österbottningen-lehden päätoimittajana Kokkolassa.

Linus kuvaa kirjassaan perusteellisesti avoimen lähdekoodin filosofiaansa. Lähdekoodi on oltava kenen tahansa käytettävissä ja kuka hyvänsä voi esittää siihen parannuksia edellyttäen, että ne tulevat kaikkien hyväksi. Tällä tavoin ohjelma kehittyy kaiken aikaa samalla kun virheet paljastuvat. Linus kutsuu kirjassaan Linuxia ”suurimmaksi yhteistyöhankkeeksi ihmiskunnan historiassa”.

Magnus Londen kertoo, miten Linuksen ylle sateli nyt kotikentällä kysymyksiä. Menestyykö Elisa Suomen ulkopuolella? Onko Sonera aja­ma­ssa karille? Mitä pörssiromahdus merki­tsee?

Commodore Vic-20, jonka pystyi liittämään esim. TV-ruutuun, houkutteli 11-vuotiaan Linus Torvaldsin tietokoneiden maailmaan.

Linus kertoo, miten hämmästynyt hän on Suo­men "uudeksi massapsykoosiksi" kutsu­mas­taan ilmiöstä. Käydessään Suomessa vuosi sitten [2000] maa oli edelleen IT-hu­rmo­kse­ssa. Huippu­te­kno­lo­gia pela­staa ihmis­kunnan! Suomi on paras hui­ppu­teknolo­giassa! Me pelas­tamme maail­man! Nyt on toi­nen ääni kello­ssa, nyt olemme (jäl­leen) muuttu­neet its­eämme ruoski­vaksi, alem­muus­kom­plek­sista kärsi­väksi kans­aksi. Nyt tois­tamme kaik­kea soke­asti: Emme ole enää joh­tava tekn­olog­ia­maa, itse asi­assa emme kos­kaan olle­et­kaan johto­asem­assa, nyt tulee taan­tuma, kai­kki menee päin män­tyjä.

- Mitä pötypuhetta se on? Suomella on itse asiassa erittäin hyvä maine huippu­tekno­logi­amaana – edelleen. Sellaista ei luoda yhdessä yössä eikä se yhdessä yössä katoakaan.

Linus Torvalds kommentoi haastatteluissa myös lisenssimaksuja, copyrightia ja teki­jän­oikeuksia. Kenenkään länsimaalaisen ei pidä ruveta moralisoimaan sitä, että kiinalaiset eivät halua maksaa tietojärjestelmistä omaa vuosi­palkkaansa vastaavia lisenssimaksuja. - Her­ätys, maailma! Selvähän se on, että he kopi­oi­vat niin sano­tusti ”laitto­masti”. Sillä Linu­ksen maail­massa sella­inen ei ole ”laito­nta”. Laki its­essään on mor­aali­ton ja epä­oikeu­den­muka­inen, Mag­nus Lon­den kom­mentoi. 

» Katso henkilökuva Linus Torvaldsista
      Silicon Valleyssa v. 1998

» Kuuntele Linus Torvaldsin kertovan Linux-
      ista syyskuussa 2001! (Huom. englanniksi)

Telia + Sonera vielä kerran

Lipposen sanottua Telian-Soneran fuusiolle ’ei’ yhtiöt jatkoivat kuit­en­kin keskusteluja aika ajoin, mutta suomalaiset omistajat pysyivät kiello­ss­aan. Hintikka: ”Ruotsalaiset vaativat mei­ltä ehdotonta antautumista.”

Mitä pidemmälle aikaa kului, sitä heiko­mma­ksi Soneran neuvotteluasema kuitenkin kävi. ”Sonera oli luisumassa kohti likvi­dite­etti­kon­kurssia. Näin sen papereista pian sen jälkeen, kun olin ottanut toimitusjohtajan tehtävän hoit­aa­kseni”, sanoo Aimo Eloholma, joka toimi virk­aateke­vänä toimitus­johtajana ennen Harri Kop­osen astu­mista virkaan. Fantas­tinen 2,6 milj­-

Esko Rytkönen pelasti Soneran pan­kei­lta 11. syys­ku­uta –hyst­er­ian aik­ana. Pehr G. Gyl­len­ham­mar sai Tel­ian ja Son­eran ryh­tym­ään yht­eis­työ­hön.

ard­in euron voitto, jonka Sonera oli saanut Voi­ce­str­eam-kaup­oista, ehti sulaa suu­nni­lleen miljar­di­in, kos­ka osak­keita ei päästy myy­mään en­nen kuin pit­kän odot­uksen jäl­keen. Turk­issa satt­unut maa­njäri­stys aihe­utti tal­ous­kri­isin, joka roma­hdu­tti Turk­cellin pörssi­arvon.

Tästä huolimatta Sonera maksoi ainoana oper­aat­torina 3G-lisenssimaksunsa sovittuna päi­vänä. ”Edes Deutsche Telekom ei maksanut ajo­issa. Sonerassa olimme joka tapauksessa saa­neet työt valmiiksi etukäteen”, Soneran sil­lo­inen rahoituspäällikkö Esko Rytkönen kertoo.

Elokuussa johtoryhmä totesi osakkeiden uus­mer­kinnän välttämättömäksi. Tilanne hei­ken­tyi entisestään ennen kuin viestiä oli ehd­itty viedä omistajille; USA:han kohdistui ter­ror­isti­hyökkäys 11. syyskuuta.

”Luottolaitokset menettivät kaiken järkensä terroristihyökkäyksen jälkeen. Ne tiukensivat Soneralle esitettyjä vaatimuksia yli kaiken kohtuuden. Esko Rytköstä on kiittäminen siitä, että me selviydyimme. Jollain tavalla hän onnistui pelastamaan yhtiön konkurssilta”, Aimo Eloholma kommentoi.

Hallituksen puheenjohtaja Tapio Hintikka joutui viemään viestiä uusmerkinnästä Suomen hallitukselle. Hän selitti liikenne- ja viest­intä­ministeri Olli-Pekka Heinoselle, että osake­pää­omaa oli korotettava miljardilla eurolla ja että valtion oli sen vuoksi maksettava puolet täs­tä summa­sta. Heinonen sanoi ’ei’, mutta Lipponen sanoi tällä kertaa ’kyllä’. Osakeanti toteutettiin marraskuussa. Sillä turvattiin Soneran välttyminen konkurssilta.

Jos poliitikot olivat tähän saakka hanganneet vastaan, nyt tilanne muuttui. Pohjoismaiset pääministerit kokoustivat joulukuussa 2001. Pian sen jälkeen Paavo Lipponen soitti Tapio Hintikalle ja selitti pääministerien sopineen, että uudet fuusioneuvottelut voitaisiin aloittaa kolmen osapuolen pohjalta Telian, Soneran ja Telenorin kesken. Neuvotteluissa avustaisi konsultti, entinen Volvon johtaja, nykyinen finanssimies Pehr G. Gyllenhammar.

Marian galleria: Kristina Fagerholm

”Kristina pitää hymy huulillaan laskutuksen langat tehokkaasti käsissään.”

Marian galleria: Susanne Engström-Kecko

”Ilopilleri joka piristää työ­tove­re­iden päivää. Sanoo asi­ansa suor­aan ja halli­tsee niin kir­jan­pidon kuin IT-tuenkin.”

Marian galleria: Mika Granvik

”Mika on erikoistunut asiakkaiden laitteiden huoltoon. Ratkaisu löytyy myös kaikkein hankalimpiin tapauksiin.”