TULEVAISUUS ON NYT

2010: Kuitupalvelut nousivat tärkeiksi

Vu­on­na 2010 va­lo­kui­tu oli al­ka­nut pe­ru­ut­ta­mat­to­mas­ti val­lo­it­taa Pi­e­tarsaa­ren seutua. Mut­ta oli­ko valin­ta osu­nut avo­i­mi­in verk­ko­i­hin?

Hå­kan Löfqvist: ”Ly­hyt va­s­taus on ei. Hy­vin har­vo­in asi­ak­kaat kysy­ivät avo­in­ta verk­koa. Ak­ti­vistit kui­ten­kin pi­tivät ko­vas­ti me­lua asi­as­ta. He sa­i­vat ai­kaan pal­jon savua vä­hästä tu­les­ta.”

Mi­tä avo­in verk­ko oi­ke­as­taan on? Se voi eh­kä ku­u­lostaa sil­tä, et­tä sig­naa­le­ja vo­i­si avo­i­mis­sa ver­ko­is­sa lä­het­tää mi­ten ta­han­sa, mut­ta ni­in yk­sin­ker­tais­ta se ei ole. Tar­vi­taan jouk­ko pe­ru­sa­se­tuksia ka­na­vo­in­tia, lä­he­ty­stä, IP:tä ynnä mu­u­ta varten. Mi­ten ni­i­stä so­vi­taan?

Ken­neth Nylund: ”Avo­i­men ver­kon kä­si­te oli vä­hin­tään­kin se­ka­va alu­s­ta al­kaen, ja to­i­mi­jat tar­ko­it­ti­vat sillä – ja tar­ko­itta­vat eh­kä edel­leen – lu­ulta­vas­ti vä­hän eri asio­i­ta. Yri­tim­me omal­ta osal­tal­tam­me tu­o­da kä­sit­tee­seen sel­vyyt­tä TE­KESin tu­el­la v. 2008 käyn­ni­stämälläm­me hank­ke­el­la ’Open Ac­ces­sin li­i­ke­to­i­min­ta­mal­li’, jon­ka tu­lok­se­na vu­o­den 2009 lo­pus­sa syn­tyi Ne­tix­O­pen-kon­sep­ti.”

Ken­neth Nylund to­i­mi it­se Ne­tix­O­pe­nin pro­jek­tin­joh­ta­ja­na ja esit­te­li han­ket­ta mm. se­mi­naa­ris­sa, jon­ka JNT to­teut­ti yh­des­sä Po­h­jan­maan li­i­ton kans­sa Pi­e­tarsaa­res­sa jou­lu­ku­us­sa 2009. Pi­lot­ti­hank­kee­seen osal­listui vi­i­si kui­tu­verk­koa – KrsNET (550 kui­tu­li­it­tymää); Dy­na­mo Net, När­piö (630); Both­nia Bro­ad­band, Maa­lah­ti (500+); JNT (400) ja KNT-Net (400) – ja pal­velun­to­i­mit­ta­jat

Steve Jobs lanseerasi iPadin, Applen taulu­tieto­koneen, jossa on 9,7 tuu­man koske­tus­näy­ttö, San Fran­cisco­ssa 27. tammi­kuuta 2010.

An­via, PPO ja JNT, jot­ka ka­ik­ki to­i­mit­ti­vat pi­lot­ti­hank­kee­seen In­ter­ne­tin, IP-TV:n ja Vo­IP:n.

Ver­koil­le ase­tet­ti­in vaa­ti­mukse­na, et­tä ni­i­den tu­li­si pääo­sin täyt­tää Vi­es­tin­tä­vi­ras­ton, FI­CO­RAn, ope­raat­to­ri­ra­ja­pin­taa ko­ske­vat määräyk­set.

JNT:n IT-päällikkö Kenneth Nylund oli avain­hen­kilöitä Vies­tintä­vir­aston open access –’pilotti­työ­ryh­mässä’ vuos­ina 2009–2010.

Hank­ke­es­sa py­rit­ti­in mi­ni­moi­maan verk­ko­jen ke­ski­nä­i­siä ri­ippu­vu­uksia ja li­säämään käyttö­var­mu­ut­ta kyt­ke­mällä ver­kot suo­raan oman va­lo­kuidun kaut­ta tai ns. aal­lon­pi­tu­us­ka­na­vo­in­nil­la, jo­ka mah­dol­listi usei­ta sama­nai­ka­i­sia si­ir­to­ja

saman lin­kin kaut­ta.

Ver­kot li­i­tet­ti­in Ne­tix­O­pe­nin li­i­tyn­täpis­te­i­si­in An­vi­an lai­te­ti­lo­is­sa Vaa­san Hu­u­to­ni­e­mel­lä ja In­no­Ga­tes­sa Kokko­las­sa. Jär­je­s­tys oli seu­raa­van­lai­nen:

 

  • Pal­velun­to­i­mit­ta­ja te­kee li­i­tyn­täpyyn­nön Ne­tix­O­pe­nin tilauspor­taa­lin kaut­ta.
  • Ne­tix­O­pen ti­laa ver­ko­no­mista­jan li­i­tyn­nän Ne­tix­O­pe­nin ho­i­ta­man verk­ko­ra­ja­pin­nan kaut­ta.
  • Ver­ko­no­mista­jan yl­läpi­täjä to­teut­taa li­i­tyn­nän (vir­tu­aa­li­sesti) ja kuit­taa työn.
  • Ne­tix­O­pen kuit­taa työn pal­velun­to­i­mit­ta­jal­le.

 

Ai­van käytän­nön ta­sol­la asi­ak­kaan li­i­tyn­tä kon­fi­gu­ro­i­daan nä­in ir­ti kui­tu­ver­kon bulk­ki-In­ter­net-VLA­Nis­ta ja oh­ja­taan pal­velun­to­i­mit­ta­jan pal­velu- VLA­Ni­in (In­ter­net, IP-TV, yri­tys­verk­ko ym).

 

 

 

 

Mitä tapahtui vuonna 2010?

Pohjanmaa oli valokuituyhteyksien edelläkävijä Suomessa. Asiaa pohti muun muassa
Pohjanmaan liitto.

VAL­TA­KUN­NAL­LIS­TA KI­IN­NOSTUS­TA

Vi­es­tin­tä­vi­ras­to FI­CO­RA ki­in­nostui Ne­tix­O­pe­nis­ta hank­keen ede­tes­sä ja ni­mit­ti asi­aan oman työr­yh­män­sä. Ken­neth Nylund esit­te­li sen jä­se­nenä JNT-han­ket­ta myös Vi­es­tin­tä­vi­ras­tol­le ja osal­listui työr­yh­män maa­lis­ku­us­sa 2010 esit­te­le­män kah­den ra­por­tin laadin­taan: JNT:n pi­lot­ti­hank­keen loppu­ra­por­tin se­kä ra­por­tin ni­mel­tään ’Tasa­pu­o­li­nen pääsy – su­o­ma­lai­nen Open Ac­cess –mal­li’.

Ne­tix­O­pen-hank­keen tu­lok­se­na ei loppu­jen

Tiina Sjögren, Pietarsaaren kaupunginhotellin toimitusjohtaja, sai JNT:n uskollisena asiakkaana palstatilaa JNT-lehdessä 2010.

lo­puksi kui­ten­kaan syn­tynyt li­i­ke­to­i­min­ta­mal­lia, mut­ta sen ku­lues­sa ra­ken­net­ti­in tär­keää osaa­mis­ta ja ke­hitet­ti­in mal­li pal­velu­jen to­i­mit­ta­mi­seen avo­i­mis­sa ver­ko­is­sa.

Ken­neth Nylund: ”Ylei­sesti ot­taen ka­ik­ki alu­een to­i­mi­jat, ni­in JNT ku­in kui­tu­o­su­us­kun­nat­kin, oli­vat ai­ka yk­si­mi­e­li­siä si­i­tä, et­tä Ne­tix­O­pen-

Leif Björkgren, JBB tilitoimiston toimitusjohtaja, kertoi, miten yhtiön työntekijät pystyivät JNT:n tekniikan ansiosta tekemään töitä kotoa käsin.

mal­li oli hy­vä. Ong­el­ma­na oli vain, et­tä jon­kun täytyy hal­lin­no­i­da kon­sep­tia ja teh­dä käytän­nössä er­i­nä­i­siä asio­i­ta, mikä mak­saa. Käytän­nössä vain JNT:llä oli si­i­hen re­surs­sit, ja se oli si­is ai­noa, jo­ka vo­i­si koo­ta lang­at yh­teen pal­velun­to­i­mit­ta­ji­en ja fyy­si­sen ver­kon välillä.”

Ka­ik­ki kui­tu­ak­ti­vistit eivät si­i­tä ilahtu­ne­et. JNT yrit­ti löytää ne­ut­raa­lia yh­te­i­styömu­o­toa kon­sep­tin jat­ko­ke­hittä­mi­stä varten. Mu­un mu­as­sa esi­tet­ti­in osu­us­kun­nan pe­rus­ta­mis­ta, ko­ska si­inä kust­an­nuk­set pysy­i­sivät al­hai­si­na. ”Jos mu­ut ver­ko­no­mista­jat eivät läh­de mu­kaan, jat­kam­me ly­hy­el­lä ai­ka­välillä to­i­min­taa JNT:n joh­dol­la ja py­rim­me pit­källä ai­ka­välillä vi­e­mään kon­sep­tia ete­en­pä­in esim. Gri­di­ti­in”, JNT:n hal­li­tuk­sen pöytä­kir­jas­sa sa­no­taan.

JNT:n sin­nik­kä­i­stä yri­tyk­si­stä hu­o­li­mat­ta mu­ut eivät tart­tu­ne­et tar­joukseen. ”Se on käytän­nössä mer­kin­nyt si­tä, et­tä osu­us­kun­ti­en ja­lot ver­kon avo­i­mu­u­den ihan­te­et ovat ve­sit­ty­ne­et ja et­tä ver­kot sol­mi­vat so­pi­muk­set yk­sit­tä­is­ten pal­velun­tar­jo­a­ji­en kans­sa käyt­tä­ji­en­sä las­ku­un”, Ken­neth Nylund ti­i­vistää. Useim­mat va­lo­kui­tu­o­su­us­kun­nat, jo­i­den kans­sa JNT ’kil­pai­lee’, osta­vat nykyään bulk­ki- In­ter­net­ka­pa­si­te­ettin­sa JNT:ltä.

 

JNT MU­KAAN GRI­DI­TI­IN

JNT:n hal­li­tus si­is vi­it­ta­si Gri­di­ti­in. Tämä yri­tys oli pe­rus­tet­tu kesällä 2009, ja sen tar­ko­i­tukse­na oli lu­o­da ra­ja­pin­ta, jos­sa mo­net ’pal­velun­tu­ot­ta­jat’ vo­i­si­vat kust­an­nus­te­hok­kaasti to­i­mia useil­la pai­kal­li­sil­la mark­ki­na­pai­koil­la, jo­i­ta jouk­ko pai­kal­li­sia verk­koyh­tiö­i­tä täs­sä ta­pa­ukses­sa yl­läpi­tä­i­si.

Gri­di­tin omista­jia oli­vat SSP (Sa­lo), FSP (Fors­sa), KPO (Ka­jaa­ni), Kar­jaan Pu­he­lin, Lo­vi­i­san Pu­he­lin, Ii­sal­men Pu­he­lin, ESP (Vam­ma­la), Mänt­sälän Sä­h­kö ja JNT. To­i­sin ku­in mu­ut, JNT oli Gri­di­tin pe­rus­ta­mis­vai­he­es­sa läh­tenyt mu­kaan vain pi­e­nel­lä panok­sel­la, 10 900 eu­rol­la. Tar­ko­i­tukse­na oli seu­ra­ta ke­hi­ty­stä pas­si­i­vi­se­na osak­kaa­na 1–2

Muiden, esim. Walt Disneyn, Spotifyn ja Voddlerin tuottamien palveluiden välittäminen on JNT:n peruskysymyksiä.

vu­ot­ta ja va­li­ta sen jäl­keen so­pi­va me­net­tely­ta­pa.

Huh­tiku­us­sa 2010 il­moi­tet­ti­in, et­tä IBM oli va­littu Gri­di­tin ta­vo­it­te­le­man avo­i­men pal­velu­mal­lin jär­jes­tel­mä­a­lu­s­tan to­i­mit­ta­jak­si. Eri pal­velun­to­i­mit­ta­ji­en hu­vi- ja hyö­ty­pal­velut vo­i­tai­si­in koo­ta tällä rat­ka­i­sul­la yh­teen oso­it­tee­seen. Asi­a­kas vo­i­si va­paasti va­li­ta pal­velut ja tu­ot­te­et ri­ippu­mat­ta si­i­tä, mikä yri­tys omisti verk­ko­li­i­tyn­nän.

Kil­pai­le­vat tu­o­te­mer­kit oli­si­vat si­is asi­ak­kaan saata­vil­la ai­van ku­in ta­valli­ses­sa vä­hit­tä­iskau­pas­sa, ja pal­velut to­i­mi­tet­tai­si­in ja las­ku­tet­tai­si­in

Walt Disney avaamassa Disneylandin huvipuistoa Kaliforniassa. Hänen kerrotaan saaneen idean huvipuistoon käydessään Kööpenhaminan
Tivolissa.

pai­kal­li­sen verk­koyh­tiön kaut­ta. Tu­le­vi­en verk­kokaup­po­jen lan­se­e­rauk­sen en­nus­tet­ti­in vo­i­van ta­pahtua jo vu­o­den lo­pus­sa.

Mi­tä tämä mer­kit­si JNT:lle? Ko­ke­mus oli oso­it­ta­nut, et­tä pi­en­ten to­i­mijo­i­den oli vai­kea hou­ku­tel­la su­u­ria pal­velun­to­i­mit­ta­jia. Spo­ti­fy, Vodd­ler ja Dis­ney mai­nit­ti­in esi­merk­ke­inä. Gri­di­tillä sen si­jaan oli tar­vitta­va pai­no­ar­vo.

Walt Disneyn v. 1928 luoma piirroshahmo Mikki Hiiri sisältyy sekin JNT:n tarjontaan.

”Vaihto­ehto­na [jos em­me pa­nos­ta pal­velu­jen myyn­ti­in] on, et­tä keski­tym­me yhä enem­män pel­kästään ver­kon ra­ken­ta­mi­seen ja et­tä jo­ku to­i­nen to­i­mit­taa sit­ten pal­velut ver­kos­sa”, Ma­ria Höglund to­te­si esi­tel­les­sään asi­aa hal­li­tuksel­le. Hal­li­tus päät­ti, et­tä JNT läh­ti­si täy­sin vo­i­min Gri­di­ti­in osta­mal­la sen osak­kei­ta 185 300 eu­rol­la plus ju­ok­se­val­la, kuta­kin li­i­tyn­tää koh­ti pe­rit­tävällä ku­ukau­si­maksul­la.

 

JNT LÄH­TEE MU­KAAN ONESTREA­MI­IN

JNT läh­ti mu­kaan to­i­se­en­kin mer­kit­tävään hank­kee­seen, OneStrea­mi­in, jo­ta sen avautues­sa hel­miku­us­sa 2010 ku­vat­ti­in ai­nut­laa­tu­i­sek­si kan­sa­in­väli­sek­si ope­raat­to­rei­den väli­sek­si yh­te­i­styöksi ja Eu­roo­pan su­u­rim­mak­si avo­i­mek­si ver­kok­si, jos­sa on 20 000 kilo­metria va­lo­kui­tua, kyt­ken­täpis­te­i­tä yli tu­han­nel­la paik­ka­kun­nal­la ja su­u­rin mah­dol­li­nen si­ir­to­no­peus.

JNT:n mark­ki­no­in­tijoh­ta­ja Ste­fan Skyt­te ker­too pro­ses­sin saa­neen al­kun­sa KD-Softin kans­sa har­jo­i­te­tus­ta yh­te­i­styö­stä, sillä KD- Sof­til­la oli jo en­ne­stään yh­teyk­siä väs­ter­bot­teni­lai­seen AC-Net­ti­in. AC-Net on Ru­ot­sin ki­ista­ton laa­ja­ka­ista­pi­o­ne­e­ri. Sen pe­rus­ti­vat jo v. 1996 Väs­ter­bot­te­nin maakäräjät, alu­een yrit­täjät ja lää­nin kun­nat. AC-Net ra­ken­si en­sim­mä­i­senä Ru­ot­sis­sa kui­tu­ver­kon, jo­ka yh­disti lää­nin ka­ik­ki taa­ja­mat ja jol­la oli omat sol­mu­pis­te­et jo­ka kun­nas­sa.

AC-Ne­tin to­i­mi­tu­sjoh­ta­ja Eva-Ma­rie Marklund ti­i­visti yri­tyk­se­stä saadut ko­ke­muk­set nä­in: ”Laa­ja­ka­ista­tar­peil­le ei ole ra­jaa. Mi­tä enem­män laa­ja­ka­istaa, si­tä enem­män käyttöä ja si­tä useam­pia ka­pa­si­te­et­tia vaa­ti­via pal­velu­ja mark­ki­noil­le il­maan­tuu.”

Ste­fan Skyt­te: ”Ta­pa­sim­me Eva-Ma­rie Marklun­din yh­des­sä KD-Softin edu­sta­ji­en kans­sa. Eva- Ma­rie ot­ti yh­teyt­tä To­ny Blomqvisti­in

 

AC-Net koordinoi kilpailu- ja toimittajaneutraalia valokuituverkkoa Ruotsin Västerbottenissa, ja siitä tuli mielenkiintoinen yhteistyökumppani JNT:lle. AC-Netin toimitusjohtaja Eva-Marie Marklund oli tärkeä ja tarmokas kontakti perustettaessa OneStream-operaattoriyhteistyötä.

IT- Norr­bot­tenis­ta (Lu­u­la­jas­ta), jon­ka kans­sa AC- Net te­ki jo en­ne­stään kanta­verk­koyh­te­i­styötä. Me kol­me ta­pa­sim­me ja hu­o­ma­sim­me, et­tä yh­te­i­styö­stä oli­si etua meil­le ka­i­kil­le.”

Tuk­hol­maan jär­jes­tet­ti­in su­u­rem­pi kok­ous. Avo­i­mis­sa kau­pun­ki­ver­ko­is­sa pro­fi­ilin­sa lu­onut In­ter­net-to­i­mit­ta­ja Bahn­hof ja sundsvalli­lai­nen kui­tu­o­pe­raat­to­ri Norr­sken kutsut­ti­in er­i­ty­i­sesti kok­oukseen. Li­säk­si myö­hem­min otet­ti­in yh­teyt­tä po­hjo­is­nor­ja­lai­seen Pro­nea-kui­tuyh­tiöön (jon­ka Bro­ad­net on nyt osta­nut).

”Pää­dy­im­me OneStream-ni­meen mo­ni­en pit­ki­en kok­ous­ten jäl­keen. Ava­jaisti­lai­su­us jär­jes­tet­ti­in Bahn­ho­fin ti­lo­is­sa Tuk­hol­mas­sa, Ru­ot­sin

JNT:n toimitusjohtaja Maria Höglund käy usein tapaamassa asiakkaita. Tiheäsilmäisen kuituverkon rakentaminen kuuluu yhtiön perusstrategiaan. Päätöksenteko on silti asiakkaiden tehtävä; kunkin on itse päätettävä, onko kuitu investoinnin arvoinen.

leh­di­stö oli kutsut­tu pai­kal­le ja al­le­kir­jo­i­tim­me samas­sa ti­lai­su­u­des­sa OneStrea­min yh­te­i­styö­so­pi­muk­sen", Ste­fan Skyt­te ker­too.

OneStream tar­jo­aa vi­es­tin­täka­pa­si­te­et­tia, ”jo­ka ei käytän­nössä ikinä käy pi­enek­si”. Tar­jous pe­rustuu si­i­hen, et­tä asi­ak­kaal­la on yk­si yh­teys­hen­kilö ja yk­si so­pi­mus, jot­ka katta­vat ko­ko ver­kon. JNT:n tehtävänä on en­nen ka­ik­kea to­i­mit­taa pal­velu­ja ja yh­teyk­siä Su­o­mes­sa ja ha­kea yh­teyk­siä myös Bal­ti­an mai­hin ja Ve­näjäl­le.

Ma­ria Höglund: ”Se et­tä ju­u­ri JNT:stä tu­li OneStrea­min Su­o­men osa­pu­o­li li­it­tyy jäl­leen

ker­ran ver­kosto­i­tu­mi­seen ja ajo­i­tukseen se­kä asen­no­i­tu­mi­seen uu­den­lai­si­in ko­koon­pa­noi­hin. OneStream tar­vit­si sil­lan Su­o­meen, ja me olim­me si­i­hen oi­kea kump­pa­ni. Ru­ot­sin ki­e­len tai­tom­me ti­e­ten­kin hel­pot­ti yh­tey­den­pi­toa, ja tiedäm­me jo van­has­taan, et­tä asi­ak­ka­il­lam­me on pal­jon yh­teyk­siä Ru­ot­si­in ja et­tä he seu­raa­vat Ru­ot­sin tren­de­jä.”

 

PE­DER­SÖ­REN LOPPU­RA­PORT­TI

Su­un­nil­leen sa­moi­hin ai­ko­i­hin, maa­lis­ku­us­sa 2010, val­mistui myös Pe­der­sö­ren kun­nan kui­tu­hank­keen loppu­ra­port­ti. Edel­lis­vu­on­na oli ka­ik­ki­in ko­ti­ta­louksi­in jaet­tu tie­do­tus­leh­ti­nen. Hank­ke­el­le oli pe­rus­tet­tu blo­gi. Vu­o­den­vaih­te­es­sa 2010 kui­tu­o­su­us­kun­taan oli li­it­tynyt no­in 300 jä­sen­tä, jo­is­ta 250 tu­li Ähtävän kun­na­no­sas­ta. Vi­i­si­to­is­ta pro­sent­tia kun­nan ki­in­te­i­stö­i­stä oli il­moit­ta­nut ole­van­sa ki­in­nostu­nei­ta li­it­tymään kui­tu­verk­koon. Li­it­ty­mis­maksuksi ar­vio­i­ti­in 2 450 eu­roa.

Ra­por­tin loppu­kom­men­tis­ta paistoi läpi jon­ki­nas­te­is­ta kat­ke­ru­ut­ta: ”Pai­kal­li­sen te­leyh­tiön su­un­nal­ta tu­le­van kil­pai­lun vu­ok­si ra­ken­ta­mis­ta ei ole vo­i­tu to­teut­taa osu­us­kun­nan ja hank­keen alun­pe­rin su­un­nit­te­le­mas­sa laaju­u­des­sa. Te­leyh­tiöt ra­kenta­vat rinnak­ka­is­ta verk­koa sub­ven­to­i­du­in li­it­ty­mishin­no­in, jot­ta ne pää­si­sivät määräämään ac­cess-ver­kon hin­no­it­telus­ta.”

Mi­ten JNT:n kui­tu­ti­i­mi kom­men­toi tätä? Hå­kan Löfqvist: ”JNT oli päät­tänyt kui­tu­ver­kon

Henrik Teir, jolla on Suupohjassa Sideby Motor –niminen yritys, on JNT:n asiakas IP-TV:ssä, Internetissä ja MultiVoicessa.

ra­ken­ta­mi­ses­ta sen perin­te­i­selle to­i­mi­alu­e­el­le, jo­hon mu­un mu­as­sa myös Pe­der­sö­ren kun­ta ku­u­luu – jo kau­an en­nen ku­in PÖF:n pe­rus­ta­mis­ta oli edes su­un­ni­tel­tu. Päätö­stä ei ol­lut mi­tään syytä pe­rua, vaik­ka alu­e­el­le sit­ten pe­rus­tet­ti­in­kin kui­tu­o­su­us­kun­ta, jo­ka al­koi kil­pail­la suo­raan JNT:n kans­sa. Mut­ta ti­e­ten­kin pi­dim­me hu­o­len si­i­tä, et­tä or­ga­ni­saa­ti­om­me oli kun­nos­sa, jot­ta py­sty­im­me vas­taa­maan kil­pai­lu­un.”

”Li­it­ty­mis­maksul­la ei ole ylipäätään mi­tään te­ke­mi­stä ver­kon pal­velu­jen hin­to­jen kans­sa, eikä JNT nä­in ol­len sub­ven­toi li­it­ty­mis­maksu­ja. Ne pe­rustu­vat mark­ki­na­hin­to­i­hin os­ta­mi­em­me vo­lyy­mi­en mu­ka­i­sesti. Mut­ta si­i­tä vo­in ol­la samaa mi­el­tä, et­tä me päätäm­me omat hin­tam­me... ku­ka muu sen te­ki­si?”

Ma­ria Höglund: ”Kui­tu­ryh­män loppu­ra­por­tin kom­men­tin taka­na on kai yk­sin­ker­tai­sesti kui­tu­ryh­män ole­tus si­i­tä, et­tei JNT to­i­mi­si kui­tu­a­si­as­sa ak­ti­i­vi­sesti ja et­tä osu­us­kun­ta vo­i­si ko­pi­o­i­da mal­lin suo­raan Su­u­po­h­jas­ta. Jos ti­lan­te­es­ta oli­si tehty kun­nol­li­nen mark­ki­na- ja kil­pai­lu­a­na­lyy­si, ole­tus oli­si he­ti pal­jastu­nut vääräk­si.”

”Rat­ka­i­se­vaa on, mi­tä asi­ak­kaat ajat­te­le­vat. Käytän­nössä jos kuidun ja mui­den (hu­o­nom­pi­en) vaihto­ehto­jen hin­na­ne­ro on li­i­an su­u­ri, osa asi­ak­ka­is­ta pri­o­ri­soi mui­ta laa­ja­ka­i­sta­tek­ni­ik­ko­ja. Hin­nan täytyy ol­la mark­ki­no­i­den mu­ka­i­nen. Kui­tu­ak­ti­vistit ovat use­in ko­ke­ne­et meidän ko­vak­si kil­pai­li­jak­si, mut­ta meidän mi­e­le­stäm­me mu­ut laa­ja­ka­ista­vaihto­eh­dot ku­in kui­tu ovat se pa­hin kil­pai­li­ja”, Ma­ria Höglund sa­noo.

 

 

 

 

 

Kesäku­us­sa PÖF:n hal­li­tus il­moit­ti osu­us­kun­nan li­it­ty­vän jä­senek­si Osu­us­kun­ta Fio­netsi­in, jo­ta Po­h­jan­maan pai­kal­li­set kui­tu­ver­kot oli­vat pe­rusta­mas­sa. Fio­nets mu­un mu­as­sa to­i­mit­tai­si por­taa­lin, jos­sa asi­ak­kaat vo­i­si­vat va­li­ta pal­velu­tar­jon­tan­sa. Glenn Hä­ger va­lit­ti­in PÖF:n edu­sta­jak­si Fio­netsin hal­li­tukseen.

Ähtävän kun­na­no­san kanta­ver­kon ker­rot­ti­in nyt ole­van lä­hestul­koon val­mis ja si­i­hen oli li­it­tynyt no­in 120 ti­laa­jaa, joil­la oli ver­kon pal­velut käy­tet­tä­vis­sään.

 

KYM­ME­NEN KUI­TU­KOK­OUS­TA

JNT to­teut­ti kym­me­nen kui­tu­kok­ous­ta vu­o­den ai­ka­na. Ne keskit­ty­ivät jos­sa­in mää­rin Ähtävään, jos­sa PÖF:llä oli va­h­voil­la. Yt­te­res­ses­sä JNT:n edu­sta­jat sa­i­vat ku­ul­la, et­tä ”jot­kut ovat jo kir­jo­it­ta­ne­et so­pi­muk­sen Pe­der­sö­ren kuidun kans­sa ja us­ko­vat, et­te­ivät he voi si­tä enää pe­rua”. Över­es­ses­sä kok­oukseen tu­li vä­hän vä­keä, mut­ta ne jot­ka tu­li­vat, oli­vat si­tä­kin mo­ti­vo­i­tu­neim­pia va­lit­se­maan JNT:n.

Lapp­for­sis­sa lä­he­tet­ti­in tie­do­tus­leh­ti­nen ka­ik­ki­in ko­ti­ta­louksi­in, mut­ta kok­ouk­sen pitä­mi­stä ei si­el­lä pi­det­ty tar­pe­el­li­se­na. Ki­iskis­sä kok­oukseen saa­pui run­saasti vä­keä, yh­teys­hen­kilö Al­lan Zitt­ran ke­ho­tukses­ta, ja kok­oukses­sa käy­ti­in vil­kas­ta kes­kus­telua, jon­ka lähtökoh­ta­na kui­ten­kin pit­käl­ti oli JNT:n v. 2002 te­ke­mä kaa­pe­li-TV-lin­ja.

Allan Zittra, Pedersören kunnanhallituksen puheenjohtaja v. 1997–2012, valittiin myös PÖF:n puheenjohtajaksi, mutta hän erosi tehtävästä jonkin ajan kuluttua.

Mun­sa­las­sa jo­i­den­kin kylälä­is­ten to­det­ti­in ole­van ”ai­ka lail­la NU-ne­tin kan­nal­la, ko­ska lu­ot­tamus ope­raat­to­rei­hin (lue: So­ne­raan) oli po­h­ja­lu­ke­mis­sa”. Kok­ouk­sen hen­ki oli myön­te­i­nen, mut­ta ”jot­kut NU-net-kan­nat­ta­jat pro­vo­so­i­vat

19-vuotias Sebastian Åstrand, tässä vierellään Bo-Göran Åstrand ja Tony Roos, teki aloitteen valokuidun saamiseksi kotikortteliinsa Pietarsaareen. JNT lupasi vetää kuidun, jos Sebastian saisi mukaan vähintään viisi kotitaloutta. Seitsemän vastasi ’kyllä’, ja JNT rakensi verkon nopeasti.

pi­kem­min ku­in esit­tivät mi­tään jär­ke­vää, mikä kui­ten­kin kään­tyi meidän eduksemme, mi­tä pi­dem­mäl­le il­ta ete­ni”.

Je­pu­al­la kok­ouso­sa­not­to oli laa­jaa, mo­net oli­vat il­mei­sesti JNT:n tyyty­vä­i­siä kaa­pe­li-TV-asi­ak­ka­i­ta. ”NU-net tie­dot­ti ai­ko­van­sa se­kin ve­tää kui­tu­ver­kon Pen­sa­laan ja Je­pu­al­le kesän ai­ka­na ja kysyi, vo­i­sim­meko teh­dä yh­te­i­styötä. JNT vas­ta­si, et­tä te­em­me ai­na yh­te­i­styötä mark­ki­no­i­den eri to­i­mijo­i­den kans­sa mut­ta et­tä ai­om­me Je­pu­al­la hyö­dyn­tää osaa nyky­i­stä in­fra­struk­tu­u­ria. Ke­ho­tim­me NU-ne­tiä ku­vaa­maan su­un­nit­te­le­maan­sa kui­tu­lin­jaus­ta JNT:lle, mut­ta hu­o­mau­tim­me, et­tä me it­se myym­me en­sin en­nen ku­in su­un­nit­te­lem­me.”

Sock­lo­tis­sa Uu­den­kaar­lepyyn Vo­i­ma­lai­tos/ Ve­si- ja jä­te­ve­si­lai­tos il­moit­ti jat­ka­van­sa kun­nal­li­sen jä­te­ve­si­ver­koston laa­jen­ta­mis­ta ja kutsui JNT:n kes­kus­te­le­maan sy­ner­gi­a­e­du­is­ta, mikä­li va­lo­kui­tu ve­det­tä­i­si­in alu­e­el­le samaan ai­kaan.

Markus Segervall tuli JNT:lle v. 1996; tukipilari JNT:n kantaverkon valtavassa uudistamistyössä.

JNT:n kui­tu­ti­i­mi: ”Nu­o­rem­pi su­ku­pol­vi oli ki­in­nostu­nut mut­ta to­te­si myös, et­tä heillä oli jo en­tu­u­destaan käytös­sään hy­vä TV- ku­va ja no­pea In­ter­net. NU-ne­tin edu­sta­ja oli pet­tynyt vo­i­ma­lai­tok­seen, ko­ska hän­tä ei ol­lut kutsut­tu kok­oukseen. Sock­lo­ti­in on syytä pa­la­ta lä­hitu­le­vai­su­u­des­sa. Ajan­koh­ta ei kui­ten­kaan eh­kä ole nyt

Sture Cederberg tuli JNT:lle v. 2004 toimittuaan sitä ennen Telenorilla Ruotsissa; myös hän tukipilari JNT:n kantaverkon uudistamisessa.

pa­ras mah­dol­li­nen, ko­ska mo­ni­en täytyy pika­pu­o­li­in mak­saa kun­nal­li­sen vi­e­mä­ri­ver­kon 6 700 eu­ron li­it­ty­mis­maksu.”

 

KANTA­VERK­KOA UU­DIS­TE­TAAN

JNT:n kanta­ver­kon uu­sin­ta lei­ma­si vu­o­sia 2010 ja 2011. Vu­on­na 2010 vaih­det­ti­in ke­rä­ily­lait­te­et

Andreas Stenbacka tuli JNT:lle v. 1999; kolmas tukipilari JNT:n kantaverkon uudistamistyössä.

(”dis­tri­bu­tion lay­er”) ja su­un­ni­tel­ti­in seu­raa­vaa vai­het­ta: kanta­verk­ko­rei­tit­ti­mi­en vaihtoa. Ku­ten ai­em­min on mai­nittu, Al­ca­tel-Lu­cent va­lit­ti­in ta­va­ran­to­i­mit­ta­jak­si testi­en jäl­keen v. 2009, ja valin­ta laa­jen­net­ti­in ko­ske­maan myös FT­TH-ac­cess-vaih­te­i­ta (FT­TH = Fi­ber to the ho­me), jo­i­ta käy­tet­tä­i­si­in uu­si­en kes­kus­ten ra­ken­ta­mi­seen.

Ciscol­ta vu­o­si­na 2003–2005 os­tet­tu­ja kanta­verk­ko­rei­tit­ti­miä (”IP-Co­re-purk­ke­ja”) alet­ti­in vaih­taa he­ti vu­o­den­vaih­teen jäl­keen. ”Ka­ik­ki asi­ak­ka­i­dem­me ja mu­un maail­man väli­nen li­i­ken­ne kul­kee nä­i­den pää­sol­mu­pis­te­is­säm­me si­jait­se­vi­en rei­tit­ti­mi­em­me kaut­ta. Olim­me val­mi­stautu­ne­et tä­hän ni­in hy­vin, et­tä olim­me jo 3. tam­miku­u­ta käyt­tä­ne­et ka­ik­ki vu­o­den 2011 bud­je­tis­sa kanta­verk­koon va­ra­tut va­rat”, Wil­li­am Lin­dén ker­too.

”Ti­e­sim­me hank­keen laa­jak­si ja nyt nä­in jäl­kikä­teen vo­in to­de­ta, et­tä ju­u­ri si­tä se oli. Työ su­jui kui­ten­kin yl­lät­tävän jousta­vas­ti. Mo­nil­la meidän po­ru­ka­s­tam­me on us­ko­ma­ton kyky omaksua uu­sia jär­jes­tel­miä ai­van a:sta al­kaen”, sa­noo Wil­li­am Lin­dén ja vi­it­taa sillä eten­kin kol­le­go­i­hin­sa Mar­kus Se­ger­valli­in, Stu­re Ce­der­ber­gi­in ja Andre­as Sten­bac­kaan.

 

UU­SIA TE­LE­TAR­JOUKSIA

Vi­i­me­i­nen­kin perin­te­i­nen pu­helin­tek­ni­ik­ka oli nyt sel­västi vä­i­sty­mäs­sä. Myös mat­ka­pu­he­lin­pu­o­len ke­hityk­ses­sä ta­pahtui pal­jon, mut­ta si­el­lä ta­pahtu­mia oli vai­keam­pi en­nustaa. Si­i­tä esi­merk­kinä vo­i­daan mai­ni­ta Di­gi­tan yri­tys ke­hit­tää li­i­ken­net­tä klas­si­sella 450 MHz:n taaju­u­sa­lu­e­el­la. Ku­ten ai­em­min on to­det­tu, li­sens­si si­i­hen oli saa­tu v. 2005. Verk­ko avautui ke­väällä 2007 ni­mel­lä @450, jo­ka pe­rustui ko­kei­le­mat­to­maan Flash OF­DM – ra­di­o­tek­ni­ik­kaan. Jou­lu­ku­us­sa 2010 Di­gi­tan il­moi­tet­ti­in so­pi­neen to­i­min­nan

myy­mi­se­stä Da­ta­mel­le.

Da­ta­me oli Fin­net-yh­tiö­i­den ryh­mit­ty­män pe­rusta­ma yh­tiö, ja aja­tukse­na oli, et­tä ne py­sty­i­sivät Di­gi­taa pa­rem­min ke­hittämään mo­bi­i­li­li­i­ke­to­i­min­taa ha­ja-asutu­sa­lu­een kon­sep­til­la, jo­hon 450 MHz- taaju­us so­pi hy­vin. Kaup­pa edel­lyt­ti, et­tä val­tio­neu­vosto hy­väksy­i­si li­sens­si­ehto­jen mu­ut­ta­mi­sen si­ten, et­tei li­sens­siä si­dot­tai­si mi­hinkään ti­et­tyyn tek­ni­ik­kaan. Da­ta­me ha­lu­si to­i­sin sa­no­en eroon Flash-tek­ni­i­kas­ta.

Jou­lu­ku­us­sa 2010 il­moi­tet­ti­in to­i­se­na uu­ti­se­na Da­ta­men lan­se­e­raa­van – ku­ten si­tä ku­vat­ti­in – Su­o­men en­sim­mä­i­sen kau­pal­li­sen 4G- ver­kon, aluksi mm. PPO:n ko­ti­pai­kas­sa Yli­vi­es­kas­sa. Tätä verk­koa ai­ot­ti­in kah­den kol­men vu­o­den ai­ka­na laa­jen­taa kat­ta­maan su­u­rim­man osan maa­ta. Verk­ko pe­rustui Wi­max- tek­ni­ik­kaan ja py­styi vas­taa­not­ta­maan 40 Mb­ps. Käytän­nössä sillä oli kui­ten­kin vie­lä hy­vän mat­kaa kul­jetta­va­na en­nen ku­in verk­ko täyt­tä­i­si to­si­a­si­al­li­set 4G- vaa­ti­muk­set.

 

DNA OSTAA WEL­HON

DNA osti Wel­hon Sa­no­ma-kon­ser­nil­ta, ja se oli alan su­u­rin kaup­pa v. 2010. Jan-Er­ik Frost­dahl oli esit­tänyt kaup­paa epä­vi­ral­li­sesti jo syk­syl­lä 2008, mut­ta se to­teutui vas­ta 1. he­i­näku­u­ta 2010. Wel­hon ju­u­ret ulot­tui­vat v. 1973 pe­rus­tet­tu­un

DNA osti kaapeli-TV-pioneeri Welhon, jonka ansiosta DNA pääsi uusille markkinoille.

Helsingin Kaa­pe­li­te­le­vi­sio Oy:hyn. Yh­tiö oli er­i­lais­ten me­ta­mor­foo­si­en kaut­ta tu­onut mark­ki­noil­le maksu-TV:n en­sim­mä­i­senä Eu­roo­pas­sa (1978) ja HD-TV:n en­sim­mä­i­senä Su­o­mes­sa (2006).

Wel­hon ja DNA:n li­i­ke­to­i­min­nat täy­den­sivät hy­vin to­i­si­aan, ja se oli kau­pan mo­ti­ivi­na. Wel­hol­la oli vank­ka ase­ma pääkau­pun­ki­seudun ki­in­te­is­sä ver­ko­is­sa, DNA oli va­hva to­i­mi­ja maa­seudun mo­bi­i­li­vi­es­tin­näs­sä.

JNT:n hal­li­tus kes­kus­te­li kau­pas­ta tou­ko­ku­un kok­oukses­saan. Wel­ho har­jo­it­ti kaa­pe­li-TV- ja laa­ja­ka­ista­to­i­min­taa pääkau­pun­ki­seudul­la, ja sillä oli 330 000 kaa­pe­li-TV- li­it­tymää ja 110 000 laa­ja­ka­i­sta­li­it­tymää. DNA:lla oli 270 000 kaa­pe­li-TV-li­it­tymää ja 180 000 ki­in­teän ver­kon laa­ja­ka­i­sta­li­it­tymää.

Maksu Sa­no­ma-kon­ser­nil­le ta­pahtu­i­si uu­so­sa­ke­an­nil­la, jo­ka to­i­si So­ne­ral­le 21 pro­sen­tin omistu­so­su­u­den DNA:sta. ”DNA ar­vioi saa­van­sa kau­pas­ta mer­kit­tävää sy­ner­gi­ae­tua ja samal­la näky­vyyt­tä pääkau­pun­ki­seudul­la, mi­tä sillä nykyään ei ole”, to­de­taan hal­li­tuk­sen pöytä­kir­jas­sa. Tar­vit­ti­in uu­si osa­kass­o­pi­mus, jon­ka JNT:n hal­li­tus hy­väksyi to­det­tu­aan sen tar­joa­van ju­ri­di­sesti ai­em­paa so­pi­mus­ta pa­rem­mat edut. JNT:n omistu­so­su­us DNA:sta su­pistui kau­pan myötä 0,93:sta 0,73 pro­sent­ti­in.

DNA:lla oli kau­pan jäl­keen no­in 3 mil­joo­naa asi­a­kas­ta, jo­is­ta va­jaat 600 000 kaa­pe­li-TV- asi­ak­ka­i­ta, mikä oli 43 pro­sent­tia Su­o­men kaa­pe­li-TV-mark­ki­no­is­ta.

 

MAK­KO­NEN SI­IR­TYY AN­VI­AN JOHTOON

Mu­u­ta­man se­ik­ka­i­lu­vu­o­den jäl­keen An­via oli nyt uu­den alun edes­sä. To­i­mi­tu­sjoh­ta­jan vaihto ei yl­lät­tänyt ke­tään. Johtoon si­ir­tyi ve­te­raa­ni­en ve­te­raa­ni, Mat­ti Mak­ko­nen, jo­ka on esi­in­tynyt useis­sa koh­din tätä kertomus­ta jo ai­em­min, mu­un mu­as­sa DNA:n to­i­mi­tu­sjoh­ta­ja­na. Mak­ko­nen oli va­littu An­vi­an hal­li­tuk­sen jä­senek­si maa­lis­ku­us­sa 2009. To­i­mi­tu­sjoh­ta­ja hä­ne­stä tu­li elo­ku­us­sa 2010.

Kan­natta­va kas­vu mai­nit­ti­in yh­tiön stra­te­gia-asi­a­kir­jas­sa edel­leen yh­deksi kul­ma­ki­vek­si: ”An­vi­an omis­ta­mi­nen kan­nat­taa: An­via tar­jo­aa kil­pai­lukyky­i­stä tu­ot­toa omista­ji­en in­ve­sto­in­nil­le. An­via mak­saa yh­tiön osin­ko­po­li­ti­i­kan mu­ka­i­sesti vu­o­sit­tain osin­ko­i­na vä­hin­tään pu­o­let kon­ser­nin tu­lok­ses­ta.”

Jou­lu­ku­us­sa 2010 An­vi­an ja DNA:n ker­rot­ti­in päät­tä­neen sy­ven­tää yh­te­i­styötään.

 

 

JNT-lehdessä nostettiin esiin kolme tärkeää asiaa JNT:n työskentelytavassa. Suurpanostus valokuituun ja avoimuus saavat sen erottumaan Suomen muista teleoperaattoreista. Tärkeänä seurauksena myös mobiiliviestintä sujuu paremmin, koska suuri osa siitä kulkee käytännössä kuituverkon kautta.

Tar­ko­i­tuksek­si mai­nit­ti­in en­nen ka­ik­kea, et­tä ka­ik­ki pal­velut vo­i­tai­si­in tar­jo­ta yh­den to­i­mit­ta­jan kaut­ta ja et­tä asi­ak­kaat sa­i­si­vat vain yh­den las­kun.

Nyt DNA:n si­ir­ty­mi­nen pörs­si­in oli jäl­leen ko­vas­ti ta­pe­til­la. Yh­tiö oli li­i­ke­vaih­dol­taan Su­o­men seit­se­män­nek­si su­u­rin IT-yri­tys, se ar­vio­i­ti­in yli mil­jar­din eu­ron ar­vo­i­sek­si ja se oli mo­nin ta­vo­in val­mis pörs­si­in. Eri leh­ti­ar­tik­ke­leis­sa pi­det­ti­in mah­dol­li­se­na, et­tä DNA:n osak­ke­es­ta vo­i­si tul­la jo­pa kan­sa­no­sa­ke.

JNT:N UU­SI STRA­TE­GIA

Vu­o­si 2010 käyn­ni­styi Pi­e­tarsaa­res­sa ta­pahtu­mal­la, jo­ta JNT oli No­vacal­lin omista­ja­na pyr­kinyt ka­i­kin ke­i­no­in välttämään. Nyt Go Ex­cel­len­tin ni­mel­lä kul­ke­van call­cen­te­rin 49 työn­te­kijää oli­vat la­kos­sa. Leh­det ku­va­si­vat, mi­ten lak­ko­vah­dit sei­so­i­vat hy­ti­se­mäs­sä ko­le­as­sa ul­koil­mas­sa. ”Tu­kilak­ko on nyt jat­ku­nut vi­i­si vi­ik­koa eikä no­pe­aa rat­ka­i­sua työ­ki­i­stal­le ole näkö­pi­i­ris­sä. Ase­mat ovat luk­ki­utu­ne­et.” Lak­ko vai­keut­ti er­i­ty­i­sesti DNA:n asi­a­kas­pal­velua, ja sen

ar­vio­i­ti­in maksa­van DNA:lle 115 000 eu­roa pä­iväs­sä.

La­kon syynä oli sama asia, jon­ka kans­sa JNT oli joutu­nut kamp­pai­le­maan. DNA ha­lu­si

so­vel­taa työ­nan­ta­jal­le edul­li­sempaa, pal­velu­a­la PA­Min työ­ehto­so­pi­mus­ta, mikä oli tul­lut ju­ri­di­sesti mah­dol­li­sek­si työ­so­pi­muslain uu­distuk­sen myötä. Lak­ko oli sen vu­ok­si lai­ton, mut­ta am­mat­tijär­je­stö il­moit­ti, et­tä se mak­sa­i­si ka­ik­ki oi­keu­den lan­get­ta­mat lak­ko­sa­kot ja jat­ka­i­si lak­koa, kun­nes työ­nan­ta­ja pe­rään­ty­i­si vaa­ti­mukses­saan.

Ylei­sesti ot­taen JNT-alu­een ke­hi­tys oli kui­ten­kin su­o­tu­i­sa v. 2010. Ta­lou­den pe­ruspi­la­ri­na oli jat­ku­vas­ti käyn­nissä ole­va in­fra­struk­tu­u­rin ja tek­ni­i­kan ra­ken­ta­mi­nen ja nyky­ai­ka­is­ta­mi­nen. ”Alu­e­em­me on kär­kipääs­sä kan­sal­li­ses­sa ver­tai­lus­sa. Hu­o­mio­i­den sen, et­tä to­i­mim­me tyy­dy­te­ty­illä mark­ki­noil­la, ke­hi­tys on hy­vin myön­te­i­stä”, Ma­ria Höglund kir­jo­it­ti JNT:n vu­o­si­kertomukses­sa.

He­i­näku­us­ta 2010 läh­ti­en Su­o­men jo­ka­i­sella ko­ti­ta­lou­del­la oli oi­keus saa­da vä­hin­tään 1 Mb­ps In­ter­net-li­i­tyn­tä kohtu­ul­li­seen hin­taan. JNT oli jo kau­an täyt­tänyt tä­män vaa­ti­muk­sen. Pal­velu­tar­jon­nas­ta Ma­ria Höglund to­te­si, et­tä ”osa tar­jo­a­mi­stam­me pal­velu­is­ta tu­o­te­taan pai­kal­li­sesti JNT:llä, mut­ta su­u­ri osa asi­ak­ka­i­dem­me käyttä­mi­stä pal­velu­is­ta tu­o­te­taan mul­ti­kan­sal­lis­ten to­i­mijo­i­den to­i­mesta maail­man­laaju­i­sil­le mark­ki­noil­le. Vo­i­dak­semme to­i­mit­taa par­haat

mah­dol­li­set se­kä pai­kal­li­set et­tä glo­baa­lit pal­velut, tar­vit­semme hy­vän yh­te­i­styö­ver­koston.”

Vu­o­den lo­pus­sa 38 pro­sen­til­la ka­i­kis­ta JNT:n verk­koon ku­u­lu­vis­ta ko­ti­ta­louksista oli ki­in­te­i­stös­sään kui­tu­li­it­tymä. 23 pro­sent­tia to­i­mi­te­tu­is­ta laa­ja­ka­i­sta­li­it­ty­mi­stä to­teu­tet­ti­in kuidun avul­la.

JNT:n hal­li­tus va­hvisti mar­ras­ku­us­sa yh­tiön ta­vo­it­te­et vu­o­teen 2015 saak­ka. Ka­i­kil­la Pi­e­tarsaa­ren seudul­la tu­li mu­un mu­as­sa ol­la mah­dol­li­su­us 100 Mb­ps:n li­it­ty­mi­in ja suh­te­i­den mui­den ope­raat­to­rei­hin tu­li ol­la ak­ti­i­vi­sia ja avo­i­mia. Ko­ko stra­te­gia on lu­etta­vis­sa täs­sä vi­e­res­sä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Marian galleria: Toni Käldman

”Puhelinpalvelun mestari, joka hoitaa lukuisat puhelut rauhallisesti ja tehokkaasti.”

Marian galleria: Sami Laihorinne

”Asiakassuuntautunut ja sitoutunut yritysten IT:n erikoismies. Näkee kaikessa mahdollisuuksia.”

Marian galleria: Daniel Finell

”Järjestelmällinen ongelmanratkaisija, joka näkee aina kehitysmahdollisuuksia.”

 

Sisältö

Innehåll