TULEVAISUUS ON NYT

Mo­net tu­li­si­vat mu­ista­maan vu­o­den 2008 mitta­vas­ta fi­nans­sikri­i­si­stä, jos­ta yhtäk­kiä tu­li tot­ta ame­rik­ka­lai­sen in­ve­sto­in­ti­pan­kin Leh­man Brot­hersin syysku­i­sen kon­kurs­sin jäl­keen. Mut­ta si­tä ei ku­kaan vu­o­den alu­s­sa ti­en­nyt.

JNT:ssä to­i­min­ta oli sel­keästi si­ir­tynyt uu­teen vai­hee­seen vu­on­na 2007. ”Si­i­vo­sim­me ra­ken­te­i­ta. No­vacall myy­ti­in, ja Multi.​fi:​n ja OFC- Da­tan fu­u­si­ot vi­e­ti­in loppu­un. ”Uu­si JNT al­koi saa­da mu­o­ton­sa”, Ma­ria Höglund ti­i­vistää asi­an. Mo­net uu­den JNT:n ra­ken­nuspa­li­ko­is­ta oli­vat pe­rä­i­sin Multi.​ fi:​stä. ’Van­has­sa’ JNT:ssä oli vo­lyy­mia ja sub­stans­sia, mut­ta tu­le­vai­su­u­den po­ten­ti­aa­li oli Multi.​fi:​n pal­velu­is­sa.

Ma­ria Höglund: ”Vä­i­tän, et­tä haas­ta­ja- /tu­lo­ka­so­pe­raat­to­rin yri­tyskult­tu­u­rin yh­di­stä­mi­nen yli satavu­o­ti­set perin­te­et omaa­van JNT:n kult­tu­u­ri­in oli vä­hin­tään yhtä mul­lista­vaa van­han JNT:n työn­te­kijö­il­le ku­in ka­i­kil­le Multi.​fi:​ssä ja OFC-Da­tas­sa. Vakau­den ja ru­ti­i­ni­no­mai­su­u­den yh­di­stä­mi­nen tu­lo­kas­kult­tu­u­rin re­hvak­ku­u­teen ja in­no­va­ti­i­vi­su­u­teen oli haas­ta­vaa.”

Ku­ten ai­em­min on käynyt il­mi, vu­o­si 2007 oli uu­den alun ai­kaa myös val­ta­kun­nal­li­sesti ’uu­den’ DNA:n mu­o­d­os­ta­mi­sen myötä. Se ko­ski mi­tä su­u­rim­mas­sa mää­rin myös DNA-omistuksen­sa myy­viä yh­tiö­i­tä. Saa­mi­en­sa ra­ha­korvaus­ten an­si­os­ta ne py­sty­ivät in­ve­sto­i­maan perin­te­i­stä pal­velu­tar­jon­taan­sa laa­jenta­vaan to­i­min­taan.

JNT:ssä vu­o­des­ta 2008 tu­li eten­kin laa­jan

haas­te­i­den jat­ku­mis­ta. Mi­ten to­i­me­li­aasti ne ta­han­sa yrit­tivät mukautua uu­si­in edel­lytyk­si­in, ne tun­tui­vat ai­na tu­le­van tek­ni­i­kan ke­hityk­sen jäl­kiju­nas­sa. Ver­kon da­ta­li­i­ken­ne (lä­hinnä mu­si­ik­kia ja ku­vaa) oli vu­o­den 2008 lo­pus­sa kas­va­nut jo kym­me­nen ker­taa ääni­pu­helu­ja su­u­rem­mak­si. Li­i­ke­to­i­min­ta­mal­lit oli hä­din tu­s­kin saa­tu pä­i­vi­tet­tyä, kun ne pi­ti pä­i­vit­tää uu­del­leen.

”Kun tek­sti­vi­e­stit oli­vat mel­ke­in mo­raa­lit­to­man lo­ista­vaa bis­ne­stä (sa­to­jen eu­ro­jen tu­ot­to MB:ä koh­ti) ja ääni­pu­helut tu­ot­ti­vat no­in eu­ron MB:ltä, da­ta­li­i­ken­teen vo­lyy­min dra­maat­ti­nen kas­vu tu­ot­ti vain mu­u­ta­man kym­me­nen sent­tiä MB:ltä. Nä­in al­hai­sella tu­ot­to­ta­sol­la ei uu­sin­ve­sto­in­te­i­hin jäänyt pal­jon­kaan va­raa", kom­men­toi te­le­li­i­ken­teen ke­hityk­sen johta­va ana­lyy­tik­ko Ber­til Thorn­gren, jo­ka to­i­mi pit­kään Te­li­an stra­te­gi­a­joh­ta­ja­na.

RE­VANS­SI BAR­CE­LO­NAS­SA

Su­o­mes­sa vi­i­ti­sen­to­is­ta ope­raat­to­ria oli vu­o­teen 2008 men­nes­sä pa­nosta­nut Wi­max­i­in, ni­i­den jou­kossa PPO, jo­ka oli va­ku­ut­tu­nut tek­ni­i­kan ha­ja- asutu­sa­lu­eil­le tar­jo­a­mis­ta edu­is­ta. Mut­ta mil­tä tek­ni­i­kan tu­le­vai­su­us näyt­ti? Vu­o­den 2007 koh­dal­la ker­ro­taan, mi­ten Er­ics­son ko­et­ti­in Bar­ce­lo­nan te­le­li­i­ken­ne­mes­su­il­la ’su­u­rek­si lu­u­se­riksi’ sen suh­taudut­tua ki­el­te­i­sesti Wi­max­i­in. Vu­o­den 2008 mes­su­il­la Er­ics­son sai täy­del­li­sen re­vans­sin.

TV-ruutujen ja tietokonenäyttöjen mitat (leveys suhteessa korkeuteen) oli aiemmin 4:3, mutta nyt kuvasuhde on joko 16:10 tai 16:9.

Tällä ker­taa Er­ics­son esit­te­li LTE 4G- tek­ni­ik­kaan­sa mes­su­hal­lis­sa eikä pi­i­los­sa sen ul­ko­pu­o­lel­la. Nyt alal­le sel­vi­si, et­tä useat su­u­ris­ta ope­raat­to­reis­ta oli­vat si­ir­ty­mäs­sä LTE- ural­le – dra­maat­ti­nen kään­nös. Er­ics­son ku­va­si, mi­ten myös CD­MA-tek­ni­ik­ka vo­i­tai­si­in si­ir­tää LTE:hen. Mes­su­il­la esi­tel­ti­in pi­e­ni kan­netta­va LTE-

Daniel Ek perusti Martin Lorentzonin kanssa musiikkipalvelu Spotifyn, joka toimittaa suuren osan maailman musiikkinauhoituksista.

ter­mi­naa­li, ni­mel­tään Ber­ta. Su­u­ris­ta laa­ja­ka­istano­peuksista oli pu­hut­tu pal­jon, täs­sä oli tä­hän saak­ka pa­ras to­dis­te ni­i­den to­i­mivu­u­des­ta. Er­ics­son to­teut­ti nyt mu­un mu­as­sa maail­man en­sim­mä­i­sen end-to- end LTE-mo­bi­ili­pu­helun.

Ber­tal­la päästi­in 140 Mb­ps:n no­peuksi­in. Er­ics­so­nin re­vans­sia vie­lä va­hvisti se, et­tä ame­rik­ka­lais­ten jät­ti­o­pe­raat­to­rei­den Sprint Nex­te­lin ja Clear­wi­ren mahta­vak­si paisu­nut Wi­max-han­ke oli ju­u­ri kaa­tu­mas­sa. Sprint Nex­te­lin to­i­mi­tu­sjoh­ta­ja Ga­ry For­see sai lu­kea Wall Stre­et Jour­na­lin ar­tik­ke­lis­ta hal­li­tuksen­sa etsivän yh­tiöl­le uut­ta to­i­mi­tu­sjoh­ta­jaa.

Vie­lä tam­miku­us­sa 2008 oli uu­si­en Wi­max- verk­ko­jen sa­not­tu avautu­van Yh­dysval­lo­is­sa huh­tiku­us­sa. Ni­in ei kui­ten­kaan käynyt. Si­tä vas­to­in Er­ics­son käyt­ti ti­lai­su­ut­ta hy­väk­seen ja esit­te­li ju­u­ri sil­lo­in 42 Mb­ps HSPA-rat­ka­i­sun. Si­tä ku­vat­ti­in tie­don­si­ir­to­no­peu­den uu­deksi maail­ma­nen­nätyk­sek­si mo­bi­i­li­ver­kos­sa. En­nätyk­sen mah­dol­listi 64QAM-mo­du­laa­ti­o­tek­ni­i­kan yh­di­stä­mi­nen HSPA-tek­ni­ik­kaan se­kä jäl­leen yk­si uutu­us: tu­ki­a­se­maan ja mat­ka­pu­he­li­meen oli tehty kak­si an­ten­nia, ns. 2 x 2 Mi­mo (Mul­tip­le In­put Mul­tip­le Out­put).

”EN TIEDÄ”

Mik­si täl­lai­nen jat­ku­va keskit­ty­mi­nen uu­den tek­ni­i­kan ke­hittä­mi­seen? Er­ics­son tek­ni­seltä joh­ta­jal­ta Hå­kan Er­iks­so­nil­ta asi­aa kysytti­in mo­neen ker­taan: ”Uu­si­in asio­i­hin, ku­ten LTE:hen, täytyy us­kal­taa ryhtyä, vaik­ka se kan­ni­ba­lin ta­vo­in sö­i­si­kin jo käytös­sä ole­vaa tek­ni­ik­kaa. Mu­u­ten kil­pai­li­jat aja­vat ohit­se.”

Kysyt­tä­es­sä, mi­hin LTE:tä käy­tet­tä­i­si­in, Hå­kan

Bertaksi kutsuttu Ericssonin LTE-terminaali oli sensaatio Barcelonan mobiilimessuilla v. 2008.Sen kapasiteetti oli 140 Mbps.

Er­iks­son vas­ta­si: ”En tiedä. Em­me tiedä, mil­lai­sia pal­velu­i­ta tä­hän syn­tyy, mut­ta vo­im­me ol­la var­mo­ja si­i­tä, et­tä ni­i­tä syn­tyy. Ka­ik­ki­en ai­em­pi­en­kin tek­ni­i­kan ke­hi­ty­sas­ke­lei­den hyötyä on ky­se­e­na­lais­tet­tu.”

Tästä hu­o­li­mat­ta Er­ics­son käyt­ti edel­leen, ku­ten ai­em­min on käynyt il­mi, hu­o­matta­van osan tut­ki­mus­ku­lu­istaan GSM:ään. Mik­si? Hå­kan Er­iks­son v. 2008: ”Ko­ska se on su­ur­ta bis­ne­stä, kol­me mil­jar­dia ih­mi­stä käyt­tää ̈GSM:ää, ja se kas­vaa edel­leen eten­kin, ko­ska Ki­i­nan si­ir­ty­mi­nen 3G:hen on myö­häs­sä. Asi­ak­kaal­le ko­i­tu­via kust­an­nuksia voi edel­leen kar­sia ke­hittämällä esi­mer­kiksi ener­gi­a­te­hok­kaam­pia tu­ki­a­se­mia.”

Mut­ta olen­nais­ta on myös se, et­tei ka­i­kel­la uu­del­la tek­ni­i­kal­la ole tu­le­vai­su­ut­ta edes­sään. Er­ics­son esi­mer­kiksi päät­ti nyt, kesällä 2008, vain vu­o­si lan­se­e­rauk­sen jäl­keen lo­pet­taa fem­to­cel­li­en ke­hi­ty­styön.

”Sa­im­me ai­na fem­to­cel­le­jä esi­tel­les­säm­me ku­ul­la in­nostu­nei­ta kom­mentte­ja. Mut­ta loppu­jen lo­puksi, mi­tä ni­i­den käyttöö­no­tol­la vo­i­tet­tai­si­in? Laa­ja­ka­istakäytös­sä ne vaa­ti­vat käytän­nössä kui­tu­li­it­ty­män ki­in­teään verk­koon. Ja jos ko­to­na on kui­tu­li­it­tymä ja Wi-Fi, mi­hin sit­ten fem­toa tar­vi­taan? Olim­me to­del­la ihas­tu­nei­ta uu­teen tu­ot­tee­se­em­me. Mut­ta sil­le ei vain ol­lut käyttöä”, kom­men­toi ra­di­opääl­lik­kö Ma­rie Westrin.

SU­O­MEN KUI­TU­JU­LISTUS

Vu­on­na 2008 val­tio­neu­vosto il­moit­ti val­ta­kun­nal­li­sek­si ta­vo­it­te­ek­si, et­tä ka­i­kis­sa va­ki­nai­sis­sa asun­no­is­sa ja yri­tyk­sis­sä oli­si Su­o­mes­sa käy­tet­tä­vis­sään 100 Mb­ps laa­ja­ka­istayh­teys vu­o­teen 2015 men­nes­sä. Si­inä tar­ken­net­ti­in, et­tä asun­no­is­ta sa­i­si ol­la enin­tään kah­den kilo­me­trin mat­ka mai­ni­tun ka­pa­si­te­e­tin mah­dol­lista­vaan va­lo­kui­tu- tai kaa­pe­li­verk­koon .

Li­i­ken­ne- ja vi­es­tintä­mi­ni­s­te­riö ti­i­visti vi­es­tin esit­te­es­sä:

”Laa­ja­ka­istayh­teys on nyky­ko­dis­sa yhtä tär­keä pe­rusto­i­min­to ku­in läm­mi­tys, sä­h­kö ja ve­sijohto­ver­kosto. Sen avul­la voi ol­la yh­tey­des­sä ym­pär­ö­-

Liikenne- ja vies­tin­tä­min­ist­eriön esi­t­te­essä kuv­a­ta­an tav­oi­tet­ta, jon­ka muk­aan 100 Mbps laa­ja­kai­sta pit­äisi olla kaik­kien ulo­ttu­villa.

ivään maail­maan ja käyt­tää jat­ku­vas­ti moni­pu­o­listu­via sä­h­kö­i­siä pal­velu­i­ta [...] Ki­in­teä va­lo­kui­tu­li­it­tymä on no­peu­del­taan ja to­i­minta­var­mu­u­del­taan yli­ver­tai­nen. Se ri­it­tää ka­ik­ki­in nyky­i­si­in ja tu­le­vai­su­u­den netti­pal­velu­i­hin aina­kin 50 vu­o­deksi.”

Kan­sal­li­nen työr­yhmä sel­vit­ti nyt olen­nai­se­na asi­a­na, mil­lai­nen kui­tu­verk­ko­jen open ac­cess –mal­li vo­i­si ol­la. Mit­kä oli­si­vat kohtu­ul­li­set eh­dot ul­ko­pu­o­li­sil­le, to­is­ten kui­tu­verk­ko­ja käyt­tä­vil­le pal­velun­tu­ot­ta­jil­le?

Val­tio­neu­vosto esit­te­li Su­u­po­h­jan kun­nat edel­läkä­vijö­inä tie­do­tus­kam­pan­jas­saan. Ne oli­vat teh­ne­et v. 2005 stra­te­gi­sen päätök­sen yh­te­i­sen verk­ko­in­fra­struk­tu­u­rin ke­hittä­mi­se­stä ja oman kui­tu­ver­kon ra­ken­ta­mi­ses­ta. Osak­ka­i­na oli­vat Kau­ha­jo­en, Teu­van, Ku­ri­kan, Iso­jo­en, Kar­vi­an ja Ka­rijo­en kun­nat se­kä PPO vi­i­den pro­sen­tin omistu­so­su­u­del­la. Ver­kon tu­li­si avo­in.

To­i­se­na ura­nu­ur­ta­ja­na nos­tet­ti­in esi­in Ku­us­ka­is­ta, jo­ka oli Keski- Su­o­mes­sa v. 2002 ’ru­o­hon­ju­u­ri­a­lo­it­te­e­na’ pe­rus­tet­tu osu­us­kun­ta.

Vies­tintä­min­ist­eri Suvi Lin­dén ilmo­itti, että Suo­me­ssa kaik­illa on oik­eus 100 Mbps laaja­kai­st­aan.

KUI­TU­KES­KUS­TELUA

Ku­ten ai­em­min on ker­rot­tu, Pe­der­sö­ren kun­ta oli v. 2007 aset­ta­nut Al­lan Zitt­ran joh­ta­man kui­tu­työr­yh­män. Su­u­po­h­jan ak­ti­viste­ja pi­det­ti­in esiku­vi­na, ja he ha­lu­si­vat myös vi­edä vi­si­o­taan laa­jem­mal­le yleisöl­le. Ne sa­i­vat si­i­hen tu­kea Po­h­jan­maan li­i­tol­ta. Avain­hen­kilö­i­hin ku­u­lui Ulf Grind­gärds, Kristi­i­nankau­pungin kui­tu­ver­kon (KRS-Net) tu­li­si­elu ja Po­h­jan­maan li­i­ton palk­ka­listoil­la maa­kun­nan IT-in­fra­struk­tu­u­rin er­i­ko­is­su­un­nit­te­li­ja­na.

Nä­in ol­len pe­li oli JNT:n alu­e­el­la pe­dat­tu val­mi­ik­si kui­tu­kil­pai­lul­le ja JNT:n su­un­nit­te­le­man kans­sa rinnak­ka­i­selle to­i­min­nal­le. Ka­ik­ki eivät kui­ten­kaan in­nos­saan näh­ne­et seutu­jen eroa: Su­u­po­h­jas­sa ei ol­lut va­ki­in­tu­nut­ta, kui­tu­ver­kon ra­ken­ta­mi­ses­ta ki­in­nostu­nut­ta to­i­mi­jaa, Po­h­jan­maan po­hjo­i­sosas­sa sel­lai­nen oli, ku­ten on käynyt il­mi.

Ma­ria Höglund ava­si JNT:n nä­ke­my­stä Ja­kob­stads Tid­ning­is­sä tou­ko­ku­us­sa: ”Ka­ik­ki seudun to­i­min­ta­e­del­ly­tys­ten pa­ran­ta­mi­sek­si teh­dyt alo­it­te­et ovat ki­i­tet­tä­viä, ja jo­ka­i­sen ak­ti­i­vi­sesti

kes­kus­telu­un osal­listu­van ta­vo­i­te li­e­nee sama: tar­ko­i­tuksen­mu­ka­i­nen in­fra­struk­tu­u­ri, jo­ka tar­jo­aa par­haat mah­dol­li­set to­i­min­ta­e­del­lytyk­set asu­in­pai­kas­ta ri­ippu­mat­ta... [Mut­ta] kes­kus­telua seu­ra­tes­sa saa jos­kus sel­lai­sen kä­si­tyk­sen, et­tei mi­tään tehtä­i­si ja et­tä kui­tur­a­ken­ta­mi­nen vaa­tii kun­nol­la vauh­ti­in päästäk­seen uu­sia osu­us­kun­tia tai kun­nal­li­sia li­i­ke­lai­tok­sia. Ni­in vo­i­kin joil­lain paik­ka­kun­nil­la ol­la, mut­ta ei Pi­e­tarsaa­ren­seudul­la.”

Hän ku­va­si Pi­e­tarsaa­ren, Uu­den­kaar­lepyyn, Pe­desö­ren ja Lu­o­don verk­ko­ja ko­ske­via JNT:n laa­jen­nus- ja mo­der­ni­so­in­ti­su­un­ni­tel­mia.

”Meil­le on vi­i­me ai­ko­i­na tul­lut usei­ta hu­o­lestu­nei­ta ky­se­lyjä su­un­ni­tel­lu­is­ta kui­tu­hank­keis­ta. Useis­sa ky­lis­sä on ol­tu hu­o­lis­saan si­i­tä, et­tä kun­ti­en ak­ti­i­vi­su­us kui­tu­a­si­as­sa tar­ko­it­taa si­tä, et­tei JNT ra­ken­na kui­tu­verk­koa esit­te­le­mi­em­me su­un­ni­tel­mi­en mu­kaan. Ni­in ei asia ole, me JNT:ssä ra­ken­nam­me ko­ko ajan kui­tuyh­teyk­siä alu­eil­le, jo­is­sa ki­in­nostus­ta si­i­hen on. Pi­kemmin­kin on ni­in, et­tä työ Pi­e­tarsaa­ren­seudun va­rus­ta­mi­sek­si no­peil­la kui­tuyh­teyk­sillä vaa­tii ak­ti­i­vi­su­ut­ta myös kylä­ta­sol­la ja odo­tam­me in­nol­la an­to­i­saa yh­te­i­styötä kun­ti­en kans­sa täs­sä tär­keäs­sä asi­as­sa.

JNT:n pääviesti oli selvä v. 2008 ilmestyneessä lehdessä.Kuitutoimittajina Sture Flinck ja Pekka Takala.

----

[...] ky­lis­sä, ta­lo­ryh­missä tai kort­te­leis­sa on pää­tet­tävä, ha­lu­taan­ko ni­i­hin kui­tu­li­it­ty­mät ja

Valokuitukaapelin kapasiteetti on lähestulkoon rajaton. Kaksi JNT-veteraania, Sven-Erik Hästö ja Tom Gädda, kuitulähettiläinä.

mil­lo­in. Ka­ik­ki vo­i­vat it­se vaik­ut­taa si­i­hen, mil­lo­in he saa­vat kui­tu­li­it­ty­män ko­ti­in­sa. Mei­hin voi esi­mer­kiksi ot­taa yh­teyt­tä, jol­lo­in vo­im­me kes­kustel­la si­i­tä, ku­in­ka mo­nen oli­si kyläs­sä, ta­lo- tai kort­te­liryh­mäs­sä li­i­tyt­tävä verk­koon, jot­ta py­stym­me vetämään kuidun alu­e­el­le jär­ke­vään hin­taan.”

NI­ME­NOMAAN PAL­VELU­I­TA TAR­VI­TAAN

Ma­ria Höglund ko­rosti kir­jo­i­tukses­saan, et­tei verk­ko kui­ten­kaan ole it­se­tar­ko­i­tus. Käyt­täjä tar­vit­see ni­me­nomaan pal­velu­i­ta, jo­i­ta on tar­jol­la ver­kos­sa. Hän mai­nit­si, et­tä JNT – ”ko­ska open ac­cess –stan­dar­de­ja ei ol­lut vie­lä mää­ri­tel­ty” – tar­jo­si en­si vai­he­es­sa käyttöön JNT:ltä In­ter­ne­tin ja TV:n mut­ta et­tä asi­a­kas mui­den In­ter­net-po­h­jais­ten pal­velu­i­den osal­ta vo­i­si va­paasti va­li­ta to­i­mit­ta­jan, myös esi­mer­kiksi IP-pu­helu­i­hin.

Hän ky­se­e­na­laisti, py­styt­tä­i­si­in­kö ka­ik­ki ho­i­ta­maan tal­koo­vo­i­min. ”Si­inä meillä [JNT:llä] on su­ur­ta etua si­i­tä, et­tä olem­me jo alal­la to­i­mi­va, pai­kal­li­ses­sa omistukses­sa ole­va yh­tiö."

Pe­ter Por­tin ot­ti Pe­der­sö­ren alo­it­teen edu­sta­ja­na kun­ni­an­hi­moi­sen vas­ti­ne­en­sa lähtökoh­dak­si sen, et­tä Ma­ria Höglund oli hu­o­maut­ta­nut, et­te­ivät ku­pa­ri­po­h­jai­set ver­kot oli­si ri­it­tä­viä pit­källä ai­ka­välillä. ”Tämä on en­sim­mä­i­nen ker­ta, jol­lo­in ku­u­len maa­kun­tam­me te­le­li­i­ken­ne­a­lan edu­sta­jan edes vi­h­jaa­van jo­tain tä­män­su­un­tais­ta. Nyky­i­nen in­fra­struk­tu­u­rim­me on ol­lut van­hen­tu­nut ja ri­ittä­mätön jo usei­ta vu­o­sia, vaik­ka ala vä­it­tää­kin pä­in­vas­tais­ta”, oli hä­nen kä­si­tyk­sen­sä.

Nyt oli kui­ten­kin vi­i­me­in syytä op­ti­mis­mi­in. ”Ak­ti­vistit ovat Su­u­po­h­jas­ta al­kaen he­rän­ne­et. Heidän alo­it­te­en­sa on mu­un mu­as­sa Po­h­jan­maan li­i­ton avul­la le­vin­nyt ko­ko maa­kun­taan, ja nyt su­un­ni­tel­laan to­del­la no­pei­ta ja avo­i­mia, va­paan kil­pai­lun verk­ko­ja ko­ti­ta­louksi­in, yri­tyk­si­in ja ki­in­te­i­stö­i­hin lä­hes ko­ko Po­h­jan­maal­le.”

JNT VAL­LO­IT­TAA SO­NE­RAN KY­LIÄ

Sama­nai­ka­i­sesti tä­män kes­kus­telun kans­sa JNT ”oli val­lo­it­ta­mas­sa So­ne­ran mai­ta”, ku­ten Ja­kob­stads Tid­ning asi­an il­mai­si. Leh­ti ker­toi maa­lis­ku­us­sa, et­tä ku­u­si­kym­men­tä Vek­sa­lan 116 ko­ti­ta­lou­des­ta oli val­mis li­it­tymään JNT:n kui­tu­verk­koon. Myös Mo­nä­sin kylälä­i­set oli nyt kutsut­tu kool­le heidän ki­in­nostuksen­sa tun­nus­te­le­mi­seen samas­ta asi­as­ta.

JNT oli jo use­an vu­o­den ajan to­i­mi­nut vu­o­kral­la So­ne­ran ver­kos­sa ja vas­ta­si ky­li­en In­ter­net-li­it­ty­mi­stä. So­ne­ra ei ylipäätään ol­lut oso­it­ta­nut ki­in­nostus­ta laa­ja­ka­ista­pal­velu­jen myy­mi­seen asi­ak­ka­il­leen.

Sikä­li ku­in li­it­ty­mät to­i­mi­vat, ne oli­vat kui­ten­kin ai­van li­i­an hitai­ta. ”So­ne­ra ei myöskään ole lain­kaan ki­in­nostu­nut ver­kon kun­nos­ta­mi­ses­ta. Pä­in­vas­to­in yh­tiö on il­moit­ta­nut, et­tä ha­ja-asutu­sa­lu­een ki­in­teä verk­ko aje­taan alas”, ker­toi mo­nä­si­lä­i­nen Sö­ren Strå­ka Ja­kob­stads Tid­ningil­le. Mun­sa­lan saa­ris­to­ky­lis­sä tyyty­mättömyys So­ne­ran verk­koon oli se­kä van­haa pe­rua et­tä laa­jal­le le­vin­nyt­tä, Jan Sund­holm se­lit­ti: ”Olen kol­me

Muns­alan kyl­ät akti­voi­tui­vat v. 2008.Van­ha kunta­vaak­una.

vu­ot­ta yrit­tänyt tur­haan va­lit­taa Vek­sa­lan ver­kon ong­el­mis­ta.”

JNT käyn­nisti nyt kui­tu­a­si­as­sa sar­jan kok­ouksia ky­lis­sä. Kok­ouksia pi­det­ti­in v. 2008 ka­ik­ki­aan kym­me­nen, vaih­te­le­vi­en yh­te­i­styökump­pa­nei­den kans­sa. En­sim­mä­i­nen kok­ous pi­det­ti­in tam­miku­us­sa Pe­der­sö­ren kan­sa­lai­so­pi­ston joh­dol­la, ja se tar­jo­si ka­i­kil­le si­dos­ryh­mil­le, myös kui­tu­ak­ti­vis­te­il­le ja Po­h­jan­maan li­i­tol­le, ti­lai­su­u­den tu­o­da esi­in vi­estiään.

Ke­vään ku­lues­sa kok­ouksia pi­det­ti­in Vek­sa­las­sa, Mo­nä­sis­sä, Kant­lax­issa ja Hirv­lax­issa, vi­i­mek­si­mai­ni­tut kylä­neu­vosto­jen alo­it­te­es­ta, se­kä Lu­o­dos­sa, Lapp­for­sis­sa ja Lepp­lax­issa. Kah­den vi­i­mek­si­mai­ni­tun kok­ouk­sen syynä oli So­ne­ran il­moi­tus sen raju­is­ta lin­javu­o­kri­en ko­ro­tuksista paik­ka­kun­nil­la, mikä pa­kot­ti myös JNT:n nosta­maan AD­SL-hin­to­jaan. Lapp­forsin kok­oukses­ta kom­men­to­i­ti­in JNT:ssä, et­tä yh­tiö pi­ti ”ma­ta­laa pro­fi­i­lia”, ko­ska si­el­lä ol­ti­in li­ik­ke­el­lä ”Al­la­nin mail­la” (Al­lan Zitt­ran ko­ti­kylä Ki­isk ku­u­luu Lapp­for­si­in).

JNT pi­ti loka­ku­us­sa tie­do­tusti­lai­su­u­den Mon­ås­sa ja mar­ras­ku­us­sa Fors­bys­sä Pe­der­sö­res­sä pi­e­nem­mäl­le, va­li­ko­i­dul­le ryhmäl­le.

JNT:ltä on aina ollut lyhyt Ruotsiin. Yhtiön oli helppo verrata laajakaistakokemuksiaan Uumajan Energian UmeNetin vastaaviin.

pal­velu­i­ta ver­kos­sa oli­si, ku­ka tu­ot­tai­si ne, ku­ka to­i­mit­tai­si ne ja missä mu­o­dos­sa ne pa­ke­to­i­tai­si­in to­i­mit­ta­jil­le ja verk­ko­a­si­ak­ka­il­le?

Ma­ria Höglund: ”Oli lu­on­nol­lis­ta etsiä stra­te­gis­ta yh­te­i­styötä mo­ni­en eri kump­pa­nei­den kans­sa si­to­mat­ta JNT:tä mi­hinkään er­i­ty­i­seen ryhmään. Stra­te­gi­a­na oli­si sel­lais­ten dy­naa­mis­ten yh­te­i­styö­ver­kosto­jen lu­o­mi­nen, jo­is­sa vo­i­sim­me tar­jo­ta asi­ak­ka­i­dem­me ha­lu­a­mia asio­i­ta.” Ja ko­ska maan­ti­e­te­el­li­set etä­i­syy­det mer­kit­sivät In­ter­net-yh­te­is­kun­nas­sa yhä vä­hem­män, ”JNT:lle oli­si lu­on­te­vaa ha­kea mi­e­len­ki­in­to­i­sella pal­velu­tar­jon­nal­la kui­tu­ver­kon asi­ak­ka­i­ta myös alu­een ul­ko­pu­o­lel­ta ri­ippu­mat­ta si­i­tä, ku­ka ver­kot on ra­ken­ta­nut.”

Mut­ta mil­lai­sia li­i­ke­to­i­min­ta­mal­lit si­is oli­si­vat avo­i­mes­sa ver­kos­sa?

JNT hyö­dyn­si täl­tä osin mui­den ko­ke­muksia, eten­kin Ume­Ne­tin eli kui­tu­ver­kon, jo­ta Uu­ma­jan kau­pun­ki oli al­ka­nut ra­ken­taa jo 1990- lu­vul­la ja jo­hon oli v. 2008 li­it­ty­neenä no­in 45 000 ko­ti­ta­lo­ut­ta. Si­el­tä opit­ti­in, et­tä Ume­Net oli joutu­nut

TEKES, valtiollinen teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus, tuki JNT:n hanketta liiketoimintamallin kehittämiseksi open accessiin.

käyn­ni­stämään oman In­ter­net- pal­velu­jen tu­o­tan­non saa­dak­seen ylipäätään pal­velu­jen to­i­mi­tuk­sen käyn­ti­in ver­kos­sa. 1–2 vu­ot­ta myö­hem­min verk­koon alet­ti­in saa­da myös mui­ta ope­raat­to­rei­ta. 3–4 vu­o­den ku­lut­tua ver­kos­sa oli lu­ku­i­sia to­i­mit­ta­jia ja kil­pai­lu to­del­lis­ta.

”Tar­jo­a­mal­la jo var­hain open ac­cess -mal­lin vo­im­me vaik­ut­taa mark­ki­no­i­den ke­hit­ty­mi­seen. Py­stym­me oman ver­kon te­hok­kaan ra­ken­ta­mi­sen li­säk­si myös ke­hittämään to­i­min­taa vä­hem­män it­se­nä­is­ten kui­tu­verk­ko­jen pyö­rittä­mi­sek­si ja va­rusta­maan ne mi­e­len­ki­in­to­i­sil­la pal­velu­pa­le­te­il­la”, sa­no­taan asi­a­kir­jas­sa, jo­hon yk­si JNT:n pa­nostuksista pe­rustui v. 2008 ai­ka­na: Mul­ti Net –pal­velun ke­hittä­mi­nen, jos­sa on ly­hy­esti sa­not­tu­na ky­se vi­es­tin­tä­ver­kon ope­raat­to­ris­ta ri­ippu­mat­to­mas­ta käytö­stä, hal­lin­no­in­nista ja val­von­nas­ta.

Mi­tään vas­taa­vaa pal­velua ei Su­o­mes­sa ol­lut. Tun­nus­telu­is­sa sel­vi­si, et­tä TE­KES oli ki­in­nostu­nut hank­keen osa­ra­ho­it­ta­mi­ses­ta li­i­ke­to­i­min­ta­mal­lin ke­hittä­mi­sek­si open ac­cess –verk­koon. Han­kesu­un­ni­tel­ma val­mistui syysku­us­sa ja TE­KESin myön­te­i­sen päätök­sen jäl­keen han­ke käyn­ni­styi ku­u­den JNT:lä­i­sen vo­i­min – Ken­neth Nylund pro­jek­tin­joh­ta­ja­na.

PE­DER­SÖ­RE VA­LIT­SEE TI­EN­SÄ

Pe­der­sö­ren kui­tu­työr­yhmä esit­te­li eh­do­tuksen­sa loka­ku­us­sa 2008. Se vo­i­ti­in ti­i­vistää nel­jään koh­taan: • Kun­ta­lai­set ra­kenta­vat oman ver­kon, jo­hon ka­ik­ki kun­ta­lai­set vo­i­vat li­it­tyä. • Verk­ko ra­ken­ne­taan tu­le­vai­su­u­den tek­ni­i­kal­la, op­ti­sella kui­dul­la ki­in­te­i­stöön tai hu­o­neistoon saak­ka. • Osu­us­kun­ta omistaa ver­kon ja hu­o­leh­tii si­i­tä. Jo­ka­i­nen li­it­ty­män hank­ki­jas­ta tu­lee osu­us­kun­nan jä­sen ja osa­kas, ja hän voi vaik­ut­taa osu­us­kun­nan asio­i­hin. • Verk­koa käy­te­tään avo­i­men ver­kon pe­ri­aat­te­el­la.

Asi­as­ta ol­ti­in ko­vas­ti in­nostu­nei­ta. Si­i­tä koot­ti­in esi­te, jos­sa vi­itatti­in Su­u­po­h­jan edel­läkä­vijö­i­hin. Si­el­lä kah­deksan it­se­nä­i­stä verk­koa oli mu­o­d­osta­mas­sa yh­te­i­styöklus­te­ria, Fin­nish Open Network­sia (FIO­NETS). ”Yh­di­sty­mi­sen ja yh­te­i­styön etu­na on, et­te­ivät pi­e­net yk­sit­tä­i­set ver­kot ole pal­velun­to­i­mit­ta­jil­le ko­vin hou­kut­te­le­via”, si­inä to­det­ti­in. Vu­o­den 2008 lo­pus­sa FIO­NETSin ver­ko­is­sa oli no­in 4 000 asi­a­kas­ta.

Pe­der­sö­ren ryhmä vi­it­ta­si myös kru­u­nupyylä­i­seen, vu­on­na 2007 pe­rus­tet­tu­un KNT-Net–

osu­us­kun­taan, jo­ka oli en­sim­mä­i­senä ra­ken­ta­nut kui­tu­ver­kon ko­tikun­taan ru­ot­sin­ki­e­li­sen Po­h­jan­maan po­hjo­islai­dal­la. Ke­väällä 2008 kru­u­nupyylä­is­ten pa­ris­sa tehty kar­to­i­tus oso­it­ti kui­tu­ver­kon ki­in­nosta­van yli pu­ol­ta ko­ti­ta­louksista, ja ra­ken­ta­mi­nen pää­si käyn­ti­in syk­syl­lä.

Kru­u­nupyyn kun­nan­joh­ta­ja­na oli nyt Stig Öst­dahl. Ku­ten ai­em­min on mai­nittu, hän oli v. 1994 to­i­mi­nut Uu­den­kaar­lepyyn kun­nan­joh­ta­ja­na eikä ol­lut sil­lo­in saa­nut naa­pu­rikun­tia mu­kaan­sa pyr­ki­es­sään saa­maan kun­taan yh­tey­den In­ter­ne­ti­in.

Loka­ku­us­sa 2008 myös Uu­des­sa­kaar­lepyys­sä teh­ti­in kui­tu­a­lo­i­te. Po­h­jan­maan li­i­ton ra­ho­it­ta­ma­na käyn­nistet­ti­in su­un­nit­telu- ja mo­bi­li­so­in­ti­han­ke. Mats Kronqvist va­lit­ti­in jou­lu­ku­us­sa ”Fi­ber i ett öp­pet land­skap” –hank­keen pro­jek­tin­joh­ta­jak­si.

Ulf Grind­gärds kir­jo­it­ti blo­gis­saan, et­tä Dy­na­mo­ne­tin, KrsNE­Tin, Su­u­po­h­jan seutu­ver­kon, Ha­ku­ka­is­tan (Ku­rik­ka), Va­lo­ka­is­tan (Ylista­ro) ja Ku­us­ka­is­tan (Ku­u­si­o­kun­nat – Ala­vus, Ku­or­ta­ne ym.) kui­tu­ver­kot oli nyt ka­ik­ki yh­dis­tet­ty to­i­si­in­sa: ”Tämä on lo­ista­va esi­merk­ki maa­kun­ta­ra­jat ylit­tävästä yh­te­i­styö­stä.”

Oli si­is sel­vää, et­tä JNT:n ja pai­kal­lis­ten kui­tu­ak­ti­visti­en välillä käytä­i­si­in köy­den­ve­toa.

Paikalliset valokuituhankkeet lähtivät yleensä käyntiin aktivistien ja alueviranomaisten yhteistyönä. Useimmat laativat oman logon.

Hy­vämu­is­ti­set nä­kivät yhtälä­i­syyk­siä vu­o­si­en 1957–1964 dra­maat­ti­si­in ta­pahtu­mi­in, jol­lo­in kym­me­nen ka­ik­ki­aan vi­i­destä­to­is­ta pai­kal­li­ses­ta pu­he­li­no­su­us­kun­nas­ta (jo­is­sa­in ta­pa­uksis­sa osa­keyh­tiö­stä) oli yh­di­stynyt Pi­e­tarsaa­ren

Teleliikenne- ja IT-maailmat ovat sulautumassa yhä tiukemmin toisiinsa. Myös JNT:n vanha toimittaja Ericsson, perustettu v. 1876, toimii nykyään Silicon Valleyssa.

li­säk­si näh­dä stra­te­gi­sesti tär­keänä kump­pa­ni­na, ko­ska da­ta­kanta­ver­kot ja JNT:n Vo­IP-po­h­jai­set yri­tyspal­velut oli ra­ken­net­tu Ciscon tek­ni­i­kal­la. JNT päät­ti ti­la­ta uu­den su­ku­pol­ven pu­he­lin­keskuk­set Ciscol­ta. Tes­ti­alu­s­ta han­kit­ti­in vie­lä vu­o­den 2008 ai­ka­na, ja uu­si pää­kes­kus otet­tai­si­in käyttöön v. 2009 rin­nan AX­En kans­sa. Ki­in­te­i­den lanka­pu­helu­i­den kol­man­nen osa­pu­o­len lait­te­isto otet­tai­si­in aste­it­tain käyttöön ja AX­Es­ta lu­ovut­tai­si­in lo­pul­li­sesti v. 2012.

IP-po­h­jai­set pu­helut nousi­vat ta­vallis­ten

Vuonna 1983 JNT:hen saapunut Sven Wannäs päätyi vertailussaan siihen, että Ciscon ehdotus IP-puhelujen hoitamisesta sopi JNT:n tarpeisiin paremmin kuin sen kilpailijan Ericssonin.

ku­lut­ta­ji­en su­o­sioon v. 2008 lä­hinnä JNT:n Mul­ti­Vo­ice-pal­velun an­si­os­ta. Kah­deksan pro­sent­tia pu­he­lin­li­it­ty­mi­stä oli IP- po­h­jai­sia vu­o­den lo­pus­sa. Pu­he­lin­li­it­ty­mi­en määrä vä­he­ni edel­leen, mut­ta Mul­ti­Vo­ice-pal­velun vo­i­mak­kaan esi­in­mars­sin an­si­os­ta ni­i­den määrä su­pistui vain kak­si pro­sent­tia vu­o­den ai­ka­na.

Maksu-TV-asi­ak­ka­i­den määrä kas­voi vu­o­den ku­lues­sa mer­kit­tävästi. Nyt kaa­pe­li-TV- ver­ko­is­sa to­teu­tet­ti­in lo­pul­li­sesti si­ir­ty­mi­nen di­gi­taa­li­si­in TV- lä­he­tyk­si­in, ja TV-lä­he­tys­ten ana­lo­gi­nen ja­kelu päät­tyi.

YH­TE­I­STYÖ ÅL­COMIN KANS­SA

Vu­o­den 2008 uu­ti­si­in ku­u­lui myös JNT:n so­pi­mus Ål­comin kans­sa IP-TV:n to­i­mit­ta­mi­ses­ta.

Ma­ria Höglund: ”Tämä on jäl­leen yk­si esi­merk­ki ajat­teluta­va­s­tam­me. Pe­rustim­me to­i­min­tam­me myös täs­sä va­paaehto­i­su­u­teen eikä osak­ku­uksi­in ja laa­jo­i­hin osak­ku­us­so­pi­muksi­in risti­in rasti­in. Tär­ke­in­tä oli löytää yh­te­i­styökump­pa­ni, jol­la oli ri­it­tävä tek­ni­nen osaa­mi­nen ja ha­lu ke­hit­tää oh­jel­ma­tar­jon­taa koh­de­ryhmäm­me mi­el­tymysten mu­ka­i­sesti. An­via oli­si vo­i­nut ol­la yk­si vaihto­ehto, mut­ta yh­te­i­styöllä Ål­comin kans­sa oli mo­nia etu­ja.”

Ål­comin yh­te­i­styö oli lähtö­i­sin opin­to­mat­kas­ta, jon­ka JNT:n ja Multi.​fi:​n valtu­us­kun­ta oli v. 2001 tehnyt Maa­ri­an­ha­mi­naan (Ål­com oli sil­lo­in Ah­ve­nan­maan su­u­rin In­ter­net-to­i­mit­ta­ja). Wil­li­am Lin­dén op­pi sil­lo­in tun­te­maan Jan-Er­ik Er­iks­so­nin, jo­hon hän kol­me vu­ot­ta myö­hem­min tör­mä­si jäl­leen Ciscon jär­je­stä­mäs­sä se­mi­naa­ris­sa Helsing­is­sä. Se­mi­naa­ri kä­sit­te­li MPLS- te­e­maa (Mul­ti­pro­tocol La­bel Swit­ching, jo­ka so­pi mu­un mu­as­sa IP-TV:hen ja IP-pu­helu­i­hin).

Wil­li­am Lin­dén: ”Sö­im­me pä­iväl­li­stä yh­des­sä, ja si­i­tä al­koi pit­kä In­ter­net- li­i­ken­teen ja IP-TV:n yh­te­i­styö. Kä­vi il­mi, et­tä Ål­com oli ra­ken­ta­mas­sa yh­teyt­tä Helsin­ki­in ja sen pi­ti sijo­it­taa lait­te­en­sa jon­ne­kin. So­vim­me jo pä­iväl­li­sen ai­ka­na, et­tä he vo­i­si­vat sijo­it­taa lait­te­en­sa meidän kaap­pi­im­me ja samal­la vaih­taa li­i­ken­net­tä, jol­lo­in he

MPLS-verkon periaatekaavio. Paketteja vaihtavat reitittimiä kutsutaan LSR:ksi, perinteisen reitityksen ja vaihdon (swapping) rajapintaa hoitavat ELSR:ksi kutsutut reitittimet.

pää­sivät meidän kaut­tam­me Fi­cix­in kaut­ta ta­pahtu­vaan li­i­ken­tee­seen ja me heidän kaut­tan­sa Net­no­di­in [jo­ta käy­te­tään keskei­sis­sä sol­mu­pis­te­is­sä Ru­ot­sin osas­sa In­ter­ne­tiä].

Wil­li­am Lin­dén osal­listui kol­le­go­i­neen samaan ai­kaan IP-TV:stä käyty­i­hin kes­kus­telu­i­hin Fin­ne­tin yh­den ryh­mit­ty­män kans­sa: si­i­hen ku­u­lu­i­vat Ou­lun Pu­he­lin, PPO, KP, KPY ja 3-ktv. ”Se­kä tek­ni­i­kas­ta et­tä po­li­ti­i­kas­ta istut­ti­in mon­ta kok­ous­ta ja käy­ti­in mo­net kes­kus­telut.

ÅLCOMilla ja JNT:llä on useita samankaltaisia tarpeita. Kummallakin on yhteistyön kautta suora pääsy Suomen ja Ruotsin keskeisiin Internet-solmupisteisiin.

Alo­i­tim­me tek­ni­set ko­ke­et ja py­sty­im­me Pi­e­tarsaa­res­sa kat­se­le­maan tällä kon­sep­til­la IP-TV:tä v. 2004. Mut­ta tu­lim­me si­i­hen tu­lok­seen, et­tä asi­aan li­it­tyi li­i­an pal­jon po­li­ti­ik­kaa.”

Jan-Er­ik Er­iks­so­nin kon­tak­tin kaut­ta Wil­li­an Lin­dén ti­e­si, et­tä Ål­comis­sa ol­ti­in jo pit­källä sen omas­sa IP-TV-kon­sep­tis­sa, ja hän kol­le­go­i­neen vei asi­aa sen po­h­jal­ta ete­en­pä­in vu­o­si­na 2004–2005.​Vuoden 2004 lo­pus­sa hä­nel­lä oli ko­to­na Pi­e­tarsaa­res­sa Ål­comin kaut­ta IP-TV ka­ik­ki­ne to­i­min­to­i­neen.

”To­te­sim­me ja ah­ve­nan­maa­lais­ten ko­ke­muk­-

Vuonna 1999 Multi.fi:iin saapunut William Lindén on rakentanut JNT:lle verkostoja niin tekniikassa kuin yhteyksissä muihin yhtiöihin.

set va­hvis­ti­vat sen, et­tä IP-TV:n tar­jo­a­mi­nen AD­SL-tek­ni­i­kal­la oli ris­kaa­be­lia, ko­ska pit­kät etä­i­syy­det ja ul­ko­i­set hä­i­ri­öt vaik­ut­ti­vat laa­tu­un. Pää­tim­me sen vu­ok­si to­i­mit­taa IP-TV:tä vain kui­tu­ver­kos­sa.Tästä syy­stä alo­im­me myydä IP-TV- pal­velua vas­ta vu­on­na 2008”, Wil­li­am Lin­dén ker­too.

EI FNE:LLE

JNT te­ki v. 2008 myös sen valin­nan, et­tä se ki­el­täytyi osak­ku­u­des­ta FNE-Fin­landis­ta.

Se oli pe­rus­tet­tu v. 2000 Te­le­ka­re­li­an tytäryh­tiöksi ja se oli sittem­min ra­ken­ta­mal­la ja yri­ty­sostoil­la hank­kinut ko­ko Su­o­men katta­van kui­tu­kanta­ver­kon. Enem­mi­stö Fin­net- yh­tiö­i­stä si­ir­tyi vu­o­si­na 2007 ja 2008 FNE- Fin­landin omista­jik­si. FNE-Fin­land ot­ti sil­lo­in käyttöön ai­em­min mai­ni­tun MPLS-tek­ni­i­kan.

”Oma­kust­an­nus­hin­tai­si­in osto­i­hin vaa­dit­ti­in yh­tiön osak­ku­us. Me olim­me kui­ten­kin jo Multi.​fi:​n ajo­is­ta läh­ti­en hu­o­leh­ti­ne­et it­se kanta­verk­ko­li­it­ty­mi­stäm­me ja ho­i­ta­ne­et In­ter­net-li­i­ken­te­em­me it­se Fi­cix­illä ka­ik­ki­en ope­raat­to­rei­den kans­sa. Em­me sik­si näh­ne­et mi­tään syytä si­toutua uu­teen kanta­verk­koyh­tiöön ja mak­saa sil­le saa­dak­semme ostaa ka­pa­si­te­et­tia, jos­ta mark­ki­noil­la oli mu­u­ten­kin ylijäämää”, Ma­ria Höglund sa­noo.

”Ko­ska meillä on omaa osaa­mis­ta ti­e­to­kanta­ver­ko­is­ta em­me­kä ha­lua osak­ku­uk­si­en ja osa­kass­o­pi­mus­ten kaut­ta si­toutua yh­teen ai­no­aan ta­hoon, meillä sä­ilyy su­vere­ni­te­et­ti ja mah­dol­li­su­u­det neu­vo­tel­la omat ehtom­me nyt ja tu­le­vai­su­u­des­sa se­kä mu­o­d­ostaa stra­te­gi­sia li­it­to­ja eri osa­pu­ol­ten kans­sa si­tä mu­kaa ku­in maail­ma mu­ut­tuu ja uu­sia tar­pei­ta syn­tyy.”

Ku­vaan ku­u­luu, et­tä verk­koka­pa­si­te­e­tin hyö­dyntä­mi­sen so­pi­muk­set neu­vo­tel­laan uu­sik­si ta­sa­i­sin väli­a­jo­in. Hin­nat las­ke­vat, ja samal­la ra­hal­la saa­tu ka­pa­si­te­et­ti kas­vaa no­pe­asti.

VLT:STÄ TU­LEE AN­VIA

Myös VLP:ssä ta­pahtui lin­jan­mu­u­tos v. 2008.​Uuden to­i­mi­tu­sjoh­ta­jan Ti­mo Cavé­nin joh­dol­la ja uu­si­en tar­mok­ka­i­den omista­ji­en tu­el­la

mu­o­toil­ti­in va­h­vem­min kas­vu­un tähtäävä stra­te­gia. Sen seu­raukse­na teh­ti­in yri­tyskaup­po­ja, joil­la py­rit­ti­in ke­hit­tymään ”ti­e­to­li­i­ken­neyh­tiö­stä mo­ni­a­lai­sek­si kon­ser­nik­si”.

VLP mu­ut­ti uu­den su­un­nan mer­kiksi ni­men­sä An­vi­ak­si, jon­ka sa­not­ti­in ku­vaa­van yh­teyt­tä ja ete­en­pä­in me­ne­mi­stä. Uu­den graa­fi­sen il­meen tar­ko­i­tukse­na oli va­hvis­taa yri­tysku­vaa yh­tenä­i­se­stä, mo­ni­a­lai­ses­ta ja ajan­mu­ka­i­ses­ta kon­ser­nis­ta.

DNA:n pääo­mista­ji­en lä­hi­pi­i­ri osti ku­lis­seis­sa ni­in pal­jon An­vi­an osak­kei­ta ku­in se vain kä­si­in­sä sai. Vu­o­den lo­pus­sa omistu­so­su­us al­koi lä­he­tä 20 pro­sent­tia. Jul­kilau­su­mat­to­ma­na ta­vo­it­te­e­na oli An­vi­an li­ittä­mi­nen DNA:han.

Vu­on­na 2008 te­le­li­i­ken­ne­a­lal­la ri­it­ti pu­het­ta edel­lis­vu­on­na pe­rus­te­tus­ta GSM Su­o­mesta, mu­un mu­as­sa sen Spi­i­di-ni­mi­sen tu­ot­teen vu­ok­si. GSM Su­o­mi sai jul­ki­su­ut­ta eten­kin lu­vat­tu­aan mak­saa ka­ik­ki­en ni­i­den Spi­i­di- asi­ak­ka­i­den sakot, jot­ka po­li­i­si oli määrän­nyt mat­ka­pu­he­li­men käytö­stä au­tol­la-ajon ai­ka­na. GSM Su­o­mi eh­ti pe­rustaa pai­kal­li­sia myyn­ti­to­i­misto­ja 12 paik­ka­kun­nal­le, mm. Vaa­saan, ja pal­ka­ta lä­hes 200 työn­te­kijää en­nen ku­in pörs­siyh­tiö Evia osti sen jou­lu­ku­us­sa.

vie­lä jon­kin ai­kaa.

Ja­kob­stads Tid­ningin kysyt­tyä asi­as­ta Ma­ria Höglund il­moit­ti, et­tei JNT su­un­ni­tel­lut omistu­so­su­u­den­sa myyn­tiä. ”Omi­stam­me DNA:sta va­jaan pro­sen­tin, ja mi­nus­ta meillä ku­u­luu ol­la jon­kin­lai­nen omistu­so­su­us mat­ka­pu­he­li­no­pe­raat­to­ris­ta. Mah­dol­li­sella listautu­mi­sella pörs­si­in ei ole meil­le kon­kre­et­tis­ta käytän­nön mer­ki­ty­stä pait­si, et­tä omistu­so­su­u­des­ta tu­lee lik­vi­dim­pi ja saam­me sil­le ni­in sa­no­ak­se­ni mark­ki­na­hin­nan [...]On hy­vä, et­tä yh­tiö ke­hit­tyy myön­te­i­sesti. Me­hän olem­me ol­le­et pe­rusta­mas­sa DNA:ta, ja sen tu­lok­set nä­em­me nyt”, hän kom­men­toi.

Ja­kob­stads Tid­ning kir­jo­it­ti DNA:n osta­van par­hail­laan se­kä An­vi­an et­tä Eli­san osak­kei­ta. Jan-Er­ik Frost­dahl en­nusti te­le­a­lan yh­di­sty­mi­sen jat­ku­van mut­ta ku­va­si DNA:n omistu­so­su­ut­ta Elisas­sa lä­hinnä ra­ho­i­tu­sin­ve­sto­in­nik­si.

Se ei eh­kä ol­lut ko­ko to­tu­us. Eli­sas­ta käy­ti­in kamp­pai­lua pin­nan al­la. Kun yh­tiöllä oli yli 200 000 omista­jaa, si­i­hen oli mah­dol­lis­ta val­la­ta su­ur­ta­kin vaik­utus­val­taa myös suh­te­el­li­sen mal­til­li­sella omistu­so­su­u­del­la.

TAIS­TELU ELI­SAS­TA

Tästä oli nähty esi­merk­ki jo vu­o­den 2008 alu­s­sa islan­ti­lai­sen omista­jan No­va­to­rin (jol­la oli vu­o­den 2005 ta­pahtu­mi­en jäl­keen run­saat 10 % osak­keis­ta) yri­tet­tyä mu­ut­taa Eli­san yh­tiöra­ken­net­ta ja uu­sia Eli­san hal­li­tus­ta. Yri­tys epäon-

­nistui, ko­ska No­va­tor ei saa­nut ri­it­tävästi tu­kea yh­tiökok­oukses­sa.

Mut­ta mi­tä ko­ko vu­o­den 2008 jat­ku­nut ja syk­syl­lä ai­van ka­ta­stro­fik­si ke­hit­tynyt pörs­sin alamä­ki mer­kit­si? NAS­DAQ OMX, jo­hon Su­o­men pörs­si ku­u­lui, su­pistui vu­o­den ai­ka­na en­nä­tysmäärän, 42 pro­sent­tia. Er­i­ty­i­sen syn­k­kiä pä­i­viä ko­et­ti­in syysku­us­sa mu­un mu­as­sa in­ve­sto­in­ti­pank­ki Leh­man Brot­hersin ha­keudut­tua kon­kurs­si­in. Loka­ku­us­sa sat­tui uu­si ro­mah­dus, kun kau­pankäyn­ti ka­ik­ki­en islan­ti­lais­pank­ki­en osak­keil­la oli keskey­tet­ty ja ni­i­stä usei­den koh­ta­lo oli si­netö­i­ty.

Pi­an kä­vi il­mi, mi­tä se tar­ko­it­ti No­va­to­rin osal­ta. 13. loka­ku­u­ta il­moi­tet­ti­in, et­tä No­va­tor oli myynyt 10,4 pro­sen­tin omistu­so­su­u­ten­sa Eli­sas­ta 194 mil­joo­nal­la eu­rol­la va­ku­utusyh­tiö Var­mal­le. DNA oli nyt Eli­san to­i­sek­si su­u­rin omista­ja, ja se oli osal­listu­nut ti­i­vi­isti No­va­to­rin kans­sa käyty­i­hin neu­vot­telu­i­hin. Jan-Er­ik Frost­dah­lin mu­kaan ta­vo­it­te­e­na oli Eli­san kaap­paa­mi­nen.

No­va­to­rin osak­keis­ta käy­dyn kamp­pai­lun lopputu­los oli su­u­ri pet­tymys DNA:n edu­sta­jil­le. Mo­net kysy­ivät, mik­si osta­jak­si nousi ju­u­ri Var­ma ja mi­ten si­inä kä­vi ni­in, et­tä Su­o­men val­tio tu­ki kaup­paa si­toutu­mal­la osta­maan vä­hin­tään pu­o­let Var­man hank­ki­mis­ta osak­keis­ta.

Marian galleria: Anne Törnqvist

”Ilahduttaa asiakkaita ja työtovereita iloisella luonteellaan. Tuntee JNT:n kuluttaja-asiakkaille tarjoamat palvelut kuin viisi sormeaan.”

Marian galleria: Janek Ahlvik

”Positiivinen ja sosiaalinen myyjä joka näkee mahdollisuuksia kaikkialla. Innokas ja tuottelias ideoija.”

Marian galleria: Andreas Lönnqvist

”Rauhallinen, järjestelmällinen ja tekniikan laajasti hallitseva Anders ei väistä mitä vaihtelevimpiakaan haasteita.”