TULEVAISUUS ON NYT

2011: Tulevaisuudenkysymysten vuosi

Vu­o­den 2008 su­u­ren fi­nans­sikri­i­sin jäl­keen vaik­ut­ti sil­tä ku­in ta­lous ei oi­ke­in ko­skaan läh­ti­si uu­teen nousu­un. Su­o­men brut­to­kan­san­tu­o­te oli v. 2009 ro­mah­ta­nut pe­rä­ti 8,5 pro­sent­tia, v. 2010 ja 2011 suh­dan­te­et al­ko­i­vat nous­ta, mut­ta en­nen ku­in BKT-kui­lu oli kurot­tu um­peen, ne su­kelsi­vat jäl­leen rei­lusti.

Si­i­tä hu­o­li­mat­ta vu­o­si 2011 oli JNT:lle vo­i­mak­kaan myön­te­i­sen ke­hityk­sen ai­kaa. Yhä useam­mat asi­ak­kaat käyt­tivät JNT:n da­ta-, pu­he­lin- ja TV-pal­velu­ja. Kui­tu­verk­ko ulot­tui yhä useam­pi­in ko­te­i­hin ja yri­tyk­si­in, ja si­ir­to­no­peu­det kas­vo­i­vat en­ti­se­stään. Kaa­pe­li-TV-ta­louk­si­en määrä li­sään­tyi, maksu-TV:n kas­vu jat­kui. IP-TV kas­voi vo­i­mak­kaasti vu­o­den ku­lues­sa. Lanka­pu­he­lin­li­it­ty­mi­en määrä su­pistui, mut­ta pu­helu­i­hin li­it­ty­vät pal­velut li­sään­ty­ivät. IT-tu­ki­pal­velu­jen myyn­ti yri­tyk­sil­le kas­voi, sa­moin IT-lait­te­i­den myyn­ti ku­lut­ta­jil­le ja yri­tyk­sil­le.

Ma­ria Höglund saat­toi vu­o­si­kertomukses­sa to­de­ta JNT-alu­een Su­o­men johta­vak­si kui­tu­li­it­ty­mi­en suh­teen. Laa­ja pai­kal­lis­ten, kan­sal­lis­ten ja kan­sa­in­välis­ten to­i­mijo­i­den yh­te­i­styö­verk­ko edesaut­toi pal­velu­tar­jon­nan laa­jen­ta­mis­ta. ”Tek­ni­ik­ka ke­hit­tyy ja kom­mu­ni­ko­in­nin ta­vat mu­ut­tu­vat, mut­ta pe­rus­tehtäväm­me sä­ilyy: an­taa alu­e­el­lem­me par­haat mah­dol­li­set edel­lytyk­set hyötyä da­tan ja te­le­ko­min tu­o­mis­ta mah­dol­li­su­uksista”, hän kir­jo­it­ti.

Vu­o­den lo­pus­sa 43 pro­sen­til­la ka­i­kis­ta JNT:n

Yrityksille tarjottava IT-tuki on liiketoimintana jatkanut kasvuaan. JNT:n tärkeimmät liiketoiminta-alueet v. 2011: data, tele, TV ja IT-tuki.

verk­koon ku­u­lu­vis­ta ko­ti­ta­louksista oli ki­in­te­i­stös­sään kui­tu­li­it­tymä. 32 pro­sent­tia laa­ja­ka­i­sta­li­it­ty­mi­stä to­teu­tet­ti­in kuidun avul­la.

Vu­o­den uutu­uksi­in ku­u­lui JNT:n lan­se­e­raa­ma Mul­tiDuo-li­it­tymä, jo­ka yh­disti JNT:n to­i­mit­ta­man ki­in­teän laa­ja­ka­is­tan ja DNA:n mo­bi­i­li­laa­ja­ka­is­tan. To­i­se­na uutu­u­te­na JNT ava­si verk­kokau­pan.

 

JNT AVAA VERK­KOKAU­PAN

Verk­kokaup­pa syn­tyi Gri­dit-yh­te­i­styön tu­lok­se­na. JNT-lä­hi­verk­kokaup­pa avat­ti­in maa­lis­ku­us­sa

Mitä tapahtui vuonna 2011?

Kuitukaapeli on korvannut kuparijohdot. Mutta kuten entisajan puhelinasentajat myös nykyiset IT-teknikot ovat nopealiikkeistä väkeä. JNT:n verkkotuessa työskentelevä Richard Finnberg syöttää uutta dataa.

2011 yh­des­sä kym­men­kun­nan mu­un kans­sa Su­o­mes­sa, ja Gri­di­tin to­i­mi­tu­sjoh­ta­ja Ka­ri Vu­o­ri­nen ku­va­si si­tä su­o­ma­lai­sek­si pal­velu­in­no­vaa­ti­ok­si:

”Kon­sep­tia, jo­ka on he­rät­tänyt ki­in­nostus­ta myös ul­ko­mail­la, vo­i­daan ver­ra­ta kau­pan ketju­li­ik­kei­den to­i­min­ta- aja­tukseen. Gri­dit to­i­mii kes­kus­li­ik­keenä ja tuk­kukaup­pi­aa­na se­kä sol­mii so­pi­muk­set eri pal­velun­to­i­mit­ta­ji­en kans­sa. Pai­kal­li­set lä­hi­verk­kokau­pat välit­tävät tu­ot­te­et ja to­i­mi­vat ku­kin oman alu­e­en­sa lä­hikaup­pa­na. Pai­kal­li­set to­i­mi­jat to­i­mitta­vat tu­ot­te­et asi­ak­ka­il­le, ja tu­ot­te­et las­ku­te­taan verk­koyh­tiön nor­maa­lin

Richard Finnberg keskustelemassa pietarsaarelaisen Wautsi-vaatekaupan
osakkaan Karin Mäenpään kanssa.

ku­ukau­silas­kun mu­ka­na.

Vas­taa­vaa mal­lia ei ole ole­mas­sa ver­kos­sa missään pä­in maail­maa. Gri­di­tin li­i­ke­to­i­min­ta­mal­lin va­hvu­us on pai­kal­li­su­u­des­sa: lu­o­tetta­va ja tut­tu pai­kal­li­nen yh­tiö aut­taa asi­ak­ka­i­ta nä­i­den mah­dol­li­sis­sa ong­el­mis­sa.”

Ka­ri Vu­o­ri­nen ko­rosti eten­kin si­tä, et­tä nyt elo­ku­via, mu­si­ik­kia ja PC-pe­le­jä saat­toi ostaa tai vu­o­kra­ta lä­hi­verk­kokau­pois­ta. Käyn­ni­s­tysvai­he­es­sa saata­vil­la oli yli 2500 elo­ku­vaa ja 9 mil­joo­naa kap­pa­let­ta.

JNT to­te­si lä­hi­verk­kokaup­pa­mal­lin ole­van

Lähiverkkokauppa avattiin maaliskuussa 2011 ainutlaatuiseksi kuvatulla konseptilla. Yhteinen Gridit-yhtiö toimi tukkukauppana, ja paikalliset yhtiöt myivät tuotteita ’lähikaupoissa’.

”lu­on­nol­lis­ta jat­koa sil­le, mi­tä olem­me teh­ne­et yli sa­ta vu­ot­ta eli pai­kal­lis­ta pal­velua ja pai­kal­lis­ta si­säl­töä. [...] Tar­jon­ta ei ole laa­ja­ka­ista­pal­velu­is­sam­me yl­tänyt samal­le ta­sol­le ku­in mu­is­sa pal­velu­is­sam­me, esim. kaa­pe­li-TV:ssä. Lä­hi­verk­kokaup­po­jen an­si­os­ta vo­im­me nyt laa­jen­taa pal­velu­tar­jon­taam­me asi­ak­ka­il­lem­me.”

Vu­o­kra­fil­mit ja mu­si­ik­ki oli­vat si­i­tä hy­vä esi­merk­ki, ja pal­velut sa­i­vat tes­ti­vai­he­es­sa hy­vän vas­taa­no­ton JNT:n hen­kilö­kun­nan pa­ris­sa. Ka­i­kes­ta hu­o­li­mat­ta lä­hi­verk­kokaup­pa­kon­sep­ti­in pa­nos­ta­mi­nen oli riski, ja me­ne­styi ri­ippui te­kijö­i­stä, jo­i­hin JNT ei vo­i­nut vaik­ut­taa. Mar­ras­ku­us­sa JNT:n hal­li­tus to­te­si, et­tei lä­hi­verk­kokau­pan vo­lyy­mi ol­lut ke­hit­tynyt tyy­dyt­tävästi. Gri­di­tin ta­lous oli ti­u­koil­la, ja tek­ni­i­kas­sa esi­in­tyi las­ten­taute­ja.

”Asi­ak­kaat ha­lu­si­vat het­ken mi­e­lijoh­te­es­ta

Viihdepaketit hallitsivat lähikauppojen tarjouksia. Tarjoukset esitettiin paikallisesti, mutta suuri osa materiaalista tuotettiin yhdessä.

katsoa kau­pan tar­jo­a­mia elo­ku­via. Mut­ta ni­i­den to­i­mi­tus tak­kui­li li­i­an use­in. Kun fil­mi to­i­mi­tet­ti­in asi­ak­kaal­le vas­ta seu­raa­va­na pä­ivänä, se ei ol­lut hy­vää mai­nos­ta pal­velul­le”, Ste­fan Skyt­te kom­men­toi.

Vu­o­den 2012 pu­o­lel­la teh­ti­in päätös verk­kokau­pan lo­pet­ta­mi­ses­ta, sa­moin ka­ik­ki tek­ni­stä alu­staa ko­ske­vat so­pi­muk­set ir­ti­sa­not­ti­in. Gri­di­tin roo­li su­pistui, ja tästä lä­hin se to­i­mi pel­kästään TV-pal­velu­jen ko­or­di­naat­to­ri­na omista­jayh­tiö­il­leen, poik­keukse­na JNT. Ku­ten ai­em­min on ker­rot­tu, JNT oli jär­je­stänyt kaa­pe­li- TV-pu­o­lel­la TV-pal­velut An­vi­an kaut­ta ja IP-TV:n pu­o­lel­la Ål­comin kaut­ta.

Ste­fan Skyt­ten mi­e­le­stä ong­el­ma­na oli­vat li­i­an su­u­ret odo­tuk­set ja omista­jayh­tiö­i­den omat in­tres­sit. ”Vaa­ti­mat­to­mam­min jär­jes­tely­in han­ke oli­si vo­i­nut on­nistua. In­toa kyl­lä oli. Su­un­ni­tel­ti­in ja vi­sio­i­ti­in, mut­ta ide­at eivät ol­le­et val­mi­i­ta, kun ne vi­e­ti­in omista­jayh­tiö­i­hin. Us­kal­lan vä­it­tää, et­tä tu­los oli­si ol­lut to­i­nen, jos Gri­di­tis­sä oli­si en­sin käyn­nistet­ty TV-yh­te­i­styö yh­tiön ta­lou­del­li­sen po­h­jan ja yh­te­i­styöko­ke­mus­ten van­kis­ta­mi­sek­si. Sen jäl­keen oli­si vo­i­tu li­sätä uu­sia pal­velu­ja.

Hå­kan Löfqvist: ”Uu­si­en kon­sep­ti­en ke­hittä­mi­nen ja si­sää­na­jo vi­evät ai­kan­sa, er­i­ty­i­sesti tällä alal­la, jos­sa mo­net er­i­lai­set tek­ni­set rat­ka­is­ut ovat mah­dol­li­sia ja pal­velu­ja on run­saasti tar­jol­la. Us­kon edel­leen tä­hän kon­sep­ti­in, mut­ta si­i­hen tar­vi­taan vä­hän er­i­lai­nen lä­he­sty­mista­pa

Yrityksille suunnatusta asiakaslehdestä. Neljä JNT-myyjää valmiina toimiin yrityksen auto sopivasti näkökentässä.

ja tek­ni­ik­ka, jo­ka on val­mi­i­na en­nen lan­se­e­raus­ta.”

 

TEK­NI­SIÄ HAAS­TE­I­TA

Tek­ni­i­kan jat­ku­vas­ta uu­distu­mi­ses­ta ja si­tä kaut­ta tek­nis­ten rat­ka­i­su­jen van­hen­tu­mi­ses­ta saa­ti­in myös mui­ta esi­merk­ke­jä vu­on­na 2011. No­ki­an hel­miku­i­nen päätös lu­o­pua Sym­bi­an-

Missä se Internet oikein on? Siihen kysymykseen Multi.fi:n ja JNT:n pioneerit ovat joskus joutuneet ottamaan kantaa. Internet on muun muassa täällä, Sven Wannäs selittää.

käyttöjär­jes­tel­mästä ja si­ir­tyä Micro­softin Win­dows Pho­ne 7:ään oli esi­merk­ki, jol­la oli glo­baa­le­ja seurauksia.​Symbian oli lan­se­e­rauksestaan (v. 1998) hal­lin­nut mo­bi­i­li­maail­maa, mut­ta nyt sen taru näyt­ti ole­van ohi. No­ki­an tu­le­vai­su­us oli nyt su­u­ri kysymys­merk­ki.

To­i­nen esi­merk­ki oli @450-ver­kon vo­lyy­mi­en jää­mi­nen pon­nistelu­is­ta hu­o­li­mat­ta pi­e­nik­si. Ku­ten ai­em­min on mai­nittu, Fin­net-yh­tiö­i­den omista­ma Da­ta­me oli hank­kinut 450 MHz ka­is­tan Di­gi­tal­ta. Maa­lis­ku­us­sa 2011 val­tio­neu­vosto näyt­ti Da­ta­mel­le vi­h­reää va­loa ver­kon tek­ni­i­kan

vaih­ta­mi­seen. Alun­pe­rin verk­koon va­littu ra­di­o­tek­ni­ik­ka, Flash-OF­DM, oli el­in­kaa­ren­sa lo­pus­sa, ku­ten asia il­maisti­in leh­di­stö­tie­dot­te­es­sa di­plo­maat­ti­sesti. To­i­set ku­va­si­vat Flash- OF­DM:ää ka­ta­stro­fik­si.

Kor­vaa­vak­si tek­ni­ikak­si va­lit­ti­in CD­MA2000, va­hvin vaihto­ehto hal­lit­se­val­le 3G- tek­ni­i­kal­le HSPA:lle. CD­MA:ta ku­vat­ti­in stan­dar­do­i­duksi tek­ni­ikak­si, jo­ta käy­tet­ti­in 450 MHz:n taaju­u­sa­lu­e­el­la 137 maas­sa. Da­ta­men no­in 25 000 asi­ak­kaan tek­ni­i­kan vaih­don en­na­ko­i­ti­in ta­pahtu­van v. 2012 lo­pus­sa.

DNA osti For­te Net­ser­vices vu­o­den 2011 ai­ka­na, ja kaup­pa he­rät­ti hu­o­mi­o­ta. For­te Net­ser­vice­sillä oli 37 työn­te­kijää Espoos­sa, Mos­ko­vas­sa, Pi­e­ta­ris­sa ja Bang­ko­kis­sa, ja se oli er­i­ko­istu­nut yri­tyk­sil­le tar­jotta­vi­in IT-pal­velu­i­hin no­in 60 maas­sa.

JNT:n hal­li­tus sai mar­ras­ku­us­sa ku­ul­la edes­sä ole­vas­ta 800 MHz ka­is­tan hu­u­tokau­pas­ta. Po­li­it­tis­ta päätö­stä asi­as­ta ei vie­lä ol­lut, mut­ta Fin­net-ryh­mäs­sä käy­ti­in lob­baus­ta, jot­ta pai­kal­li­syh­tiöt sa­i­si­vat osan taaju­u­sa­lu­e­es­ta. Nä­in sik­si ”jot­ta ha­ja-asutu­sa­lu­e­el­le saa­tai­si­in 100 Mb­ps kuidun ra­ken­ta­mi­sen si­jaan”.

Vu­on­na 2011 tu­o­ti­in mark­ki­noil­le ka­i­vat­tu in­no­vaa­tio, jo­ka sai JNT:llä ni­mek­seen Mul­tiDuo. Se yh­disti vä­hin­tään 8 Mb­ps ki­in­teän laa­ja­ka­i­sta­li­it­ty­män JNT:ltä ja 1 Mb­ps mo­bi­i­li­laa­ja­ka­is­tan DNA:lta. Asi­ak­kaan saa­ma las­ku tu­li JNT:ltä.

Ken­neth Nylund kä­vi JNT:n hal­li­tukses­sa

Miten verkossa surffataan turvallisesti? JNT-lehti 2011 haastatteli Luodon Näsin koulun oppilaita näiden Internetin käyttötottumuksista.

hel­miku­us­sa läpi tek­no­lo­gi­a­ti­lan­net­ta, ja hän mai­nit­si yri­tys­ten IT-tu­en kas­va­neen li­i­ke­to­i­min­ta­na yhä laa­jem­mak­si. Uu­si IP-kes­kus (PGW) oli ol­lut käytös­sä huh­tiku­us­ta 2010 läh­ti­en, mut­ta AXE:sta lu­o­pu­mi­nen ko­ko­naan oli vie­lä var­mas­ti use­an vu­o­den pääs­sä. IP-TV-tek­ni­ik­kaan

JNT:n asiakaslehden kansi keväällä 2011. Lehden pääteemana oli verkkokauppa, josta saattoi vuokrata elokuvia Internetissä.

täytyi vä­hitel­len ot­taa kan­taaa; oli en­nus­tetta­vis­sa, et­tä mu­u­ta­man vu­o­den ku­lut­tua yhä useam­mat asi­ak­kaat kat­so­i­si­vat te­le­vi­sio-oh­jel­mia In­ter­ne­tin kaut­ta.

Kok­oukses­sa kysytti­in myös, mikä mer­ki­tys oli sillä, et­tä IP­v4-oso­it­te­i­den (lu­kumääräl­tään

Håkan Löfqvistillä on opettajan ote ja runsaasti kokemusta asiakkaiden kohtaamisessa. Hän on käynnistänyt monet kaupat JNT:lle.

4,2 mil­jar­dia, In­ter­net-pro­to­kol­lan nel­jäs ver­sio) oli il­moi­tet­tu pi­an loppu­van glo­baa­listi. Va­s­taukse­na oli, et­tä asi­al­la on ti­et­ty mer­ki­tyk­sen­sä. IP­v6-oso­it­te­i­den (si­is IP- pro­to­kol­lan ku­u­den­nen ver­sion oso­it­te­i­den) vo­i­ti­in vä­hitel­len odot­taa kor­vaa­van IP­v4-oso­it­te­et, mut­ta ni­i­den

Kaaviokuva kaapelin vetämisestä. Mitä useampi kotitalous voidaan liittää verkkoon samassa työprosessissa, sitä alhaisemmat kustannukset.

omi­nai­su­u­det oli­si­vat er­i­lai­sia ja ne vaa­ti­si­vat to­i­sen­lai­sen käyt­täjä­ra­ja­pin­nan. JNT:n työn­te­kijö­i­den täyty­i­si jos­sa­in vai­he­es­sa saa­da kou­lutus­ta tä­hän asi­aan.

Vi­es­tin­tä­vi­ras­to vi­e­rai­li JNT:llä tou­ko­ku­us­sa, ja käyn­nin jäl­keen saa­ti­in ilahdutta­va ti­e­to. Vi­e­rai­lun pää­tar­ko­i­tukse­na oli ti­e­to­tur­van tar­kas­ta­mi­nen, ja JNT sai si­i­tä er­i­no­mai­set ar­vo­sa­nat.

 

KUI­TU­KIL­PAI­LU JAT­KUU

Kui­tu­ver­kon ra­ken­ta­mis­ta lei­ma­si v. 2011 edel­leen kil­pai­lu PÖF:n ja NU-ne­tin kans­sa. Vä­ki al­koi kui­ten­kin hu­o­ma­ta, et­tä JNT:llä oli ka­pa­si­te­ettin­sa ja am­mat­ti­mai­su­u­ten­sa an­si­os­ta etulyön­ti­a­se­ma. JNT-ti­i­mi joutui to­istu­vas­ti kor­jaa­maan JNT:n tar­joukses­ta le­vin­nyt­tä vir­he­el­li­stä ku­vaa, jo­hon he sil­lo­in tällö­in tör­mä­sivät. Edel­leen le­vi­tet­ti­in hu­hua, jon­ka mu­kaan JNT:n verk­ko ei oli­si ”avo­in” ja et­tä JNT pi­ak­ko­in sul­ki­si van­hat ku­pa­ri­ver­kot.

Kui­tu­ver­kon laa­je­tes­sa JNT:n oli yhä hel­pom­pi päät­tää kuidun vetä­mi­se­stä uu­si­in ta­lo­ryh­mi­in, vaik­ka etukä­te­istilauksia ei saa­tu­kaan pu­o­les­ta määrästä ko­ti­ta­louksia. Mi­tä ti­heä­sil­mä­i­semmäk­si verk­ko oli kas­va­nut, si­tä edul­li­sempaa sen jatko­laa­jen­ta­mi­nen oli.

Lu­ku­i­sia kui­tu­ti­e­to­pa­kette­ja lä­he­tet­ti­in jo­ka pu­o­lel­le JNT:n alu­et­ta. Mah­dol­li­sil­le asi­ak­ka­il­le jär­jes­tet­ti­in vain nel­jä su­u­re­h­koa kok­ous­ta: Kacku­ris­sa, Lill­bys­sä, Kovjo­el­la ja Uu­den­kaar­lepyyn Fors­bys­sä.

Kacku­rin kok­ous jär­jes­tet­ti­in, ko­ska Lu­o­don kun­ta ker­toi kun­nal­li­sen vi­e­mä­ri­ver­kon laa­jen­ta­missu­un­ni­tel­mistaan. Lill­bys­sä kysymyk­senä oli, ot­taa­ko kaa­pe­li-TV JNT:n kaut­ta vai IP-TV PÖF:n kaut­ta. Lill­bylä­is­ten ko­et­ti­in pit­käl­ti ole­van tyyty­vä­i­siä JNT:hen, ”mut­ta ti­et­ty jouk­ko pyr­ki ak­ti­i­vi­sesti saa­maan heidät mu­kaan PÖF:iin”. Uu­den­kaar­lepyyn Fors­bys­sä käy­ti­in vil­kas­ta kes­kus­telua ni­in In­ter­ne­ti­stä ku­in TV:stä­kin. Kä­vi il­mi, et­tä NU-net oli edel­lis­vu­on­na esi­tel­lyt asi­aa ih­mis­ten mi­e­le­stä ”epä­sel­västi” eikä kes­kus­telu ol­lut joh­ta­nut mi­hinkään.

Tekniikkastandardista käytävä kamppailu on korkean tason juonittelua. Tässä näkyy, miksi LTE nousi voittajaksi 4G-tekniikassa – se nimittäin onnistui yhdistämään kolme kilpailevaa 3G-polkua. LTE:n arkkitehdit löytyvät etenkin Ericssonilta.

UH­KA TV-ALAA KOH­TAAN

Vu­on­na 2011 alet­ti­in yhä laa­jem­min pu­hua tren­di­stä ni­mel­tään kon­ver­gens­si eli er­i­lais­ten tek­ni­i­ko­i­den ja me­di­o­i­den yhä sy­ve­ne­västä ’yh­te­en­sulautu­mi­ses­ta’. Pu­helin­tek­ni­i­kan ja IT:n yh­dis­tel­mä oli yk­si pe­rus­kon­ver­gens­si, er­i­lai­set ra­di­o­tek­ni­i­kat oli to­i­nen (jos­sa LTE oli ol­lut 4G-tek­ni­i­kas­sa vo­it­ta­ja).

Viestintäverkkojen komponentteja on kaikkialla ympärillämme. Kaapeli-TV:n antennivahvistin Skatan kaupunginosassa Pietarsaaressa.

Kol­mas kon­ver­gens­si­e­si­merk­ki ovat su­u­ret ame­rik­ka­lai­set IT-yh­tiöt ku­ten Micro­soft, Goog­le ja Ap­p­le, jot­ka val­ta­si­vat mo­bi­i­li­a­laa nyt yhä enem­män. Ap­plen iP­ho­nen lan­se­e­raus v. 2007 oli sel­vä tai­te­koh­ta. Seu­raa­va askel oli­si ai­van il­mi­selvästi TV, kom­men­toiTo­mas Au­gustsson

Kaapelit pyritään yleensä kaivamaan maahan, mutta onko se aina teknisesti ja taloudellisesti perusteltua? Esimerkki Pietarsaaren Skatasta.

Svens­ka Dag­bla­de­tis­sa mar­ras­ku­us­sa 2011:

”Oi­ke­as­taan on us­ko­ma­ton­ta, mi­ten hy­vin TV-ala on sel­vin­nyt. TV-lait­te­et sei­so­vat edel­leen ih­mis­ten olo­hu­o­neis­sa ja keit­tiös­sä, ja useim­mis­sa ta­pa­uksis­sa sig­naa­lit saa­pu­vat samal­la ta­paa ku­in ai­em­min. Hu­o­mi­o­ta he­rät­tä­vin ta­pahtu­ma on ol­lut se, et­tä mo­net ko­ti­ta­lou­det ovat vi­i­me vu­o­si­na al­ka­ne­et kat­sel­la te­le­vi­si­o­ta myös laa­ja­ka­is­tan kaut­ta.”

Uu­sia to­i­mijo­i­ta oli kui­ten­kin tu­los­sa. Ne hyö­dyn­sivät uut­ta tek­ni­ik­kaa, jon­ka an­si­os­ta ne py­sty­ivät ko­ko­a­maan TV- lä­he­tyk­set se­kä er­i­lai­sia ti­e­to­ko­ne­pe­le­jä ja IT-pal­velu­ja mat­ka­pu­he­li­mi­in. Mu­si­ik­ki­te­ol­li­su­us oli jo nähnyt, mi­ten IT- yri­tyk­set oli­vat mu­ut­ta­ne­et ni­i­den bis­nek­sen. Nyt tähtä­i­mes­sä oli TV-ala.

IT-yri­tyk­set ha­lua­vat si­toa te­le­vi­si­ot mui­hin lait­te­i­si­in, jot­ka oli­vat jo si­ir­ty­ne­et ni­i­den ko­men­toon, esim. mat­ka­pu­he­li­mi­in, ta­blet­te­i­hin ja ti­e­to­ko­nei­si­in, To­mas Au­gustsson to­te­si. ”Ku­lut­ta­jia hou­ku­tel­laan sillä, et­tä he saa­vat saman si­säl­lön käyttöön­sä ka­ik­ki­al­la.”

 

5G – JAT­KU­VAS­TI VER­KOS­SA

Mut­ta JNT:n kal­tai­sen yri­tyk­sen täytyy aja­tel­la pi­dem­mäl­le. Mo­bi­i­li­us on yhtä tär­keää ku­in te­ho­kas laa­ja­ka­is­ta. Vu­on­na 2011 mo­bi­i­li­laa­ja­ka­is­ta oli it­se­stään sel­vyys asi­ak­ka­il­le, aina­kin taa­ja­mi­en lä­hei­syy­des­sä. Mut­ta mi­ten lu­o­daan te­ho­kas laa­ja­ka­is­ta, jon­ka ka­pa­si­te­et­ti­in voi lu­ot­taa ai­na ja ka­ik­ki­al­la?

4G oli näyttä­mäs­sä osvi­it­taa, mut­ta v. 2011 se ei ol­lut vie­lä edes saa­pu­nut JNT:n alu­e­el­le. Si­tä pait­si tu­le­vai­su­u­den­kin 100 Mb­ps mo­bi­i­li­vi­es­tin­nällä oli­si ra­jo­i­tuksen­sa.

 

Tekniikkasukupolvet 1G, 2G, 3G ja 4G tuotiin kaupallisille markkinoille vuosina 1981, 1991, 2001 ja 2009. Ericssonilla arvioidaan, että 5G-konsepti keskittyy erityyppisen radioviestinnän tarkkaan ja varmaan koordinointiin.

Matkapuhelin edistää talouden kehittymistä

Eri tek­ni­ik­ka­su­ku­pol­vi­en histo­ria pal­jas­taa aina­kin yh­den sel­keän sa­no­man: mi­tä su­u­rem­mak­si ka­pa­si­te­et­ti kas­vaa, si­tä su­u­rem­mak­si myös sen ky­syn­tä kas­vaa. Mo­bi­i­li­vi­es­tin­nästä on hyötyä käytän­nössä ka­ik­keen ih­mi­sen to­i­min­taan. Sik­si on vie­lä pit­kä tie kul­jetta­va­na en­nen ku­in tek­ni­i­kan ke­hi­tys ja si­tä kaut­ta li­i­ke­to­i­min­nan ke­hi­tys on saavut­ta­nut pää­te­pis­te­en­sä.

Se näkyy mat­ka­pu­he­lin­ke­hityk­sen lu­vu­is­sa. Kon­sult­ti­to­i­misto McKin­sey en­nusti 1980-lu­vun alu­s­sa, et­tä maail­mas­sa oli­si ka­ik­ki­aan mil­joo­na mat­ka­pu­helin­ta v. 2000. To­del­li­su­u­des­sa ni­i­tä oli 793 mil­joo­naa. Jou­lu­ku­us­sa 2008 ohitet­ti­in nel­jän mil­jar­din ra­ja. He­i­näku­us­sa 2010 mat­ka­pu­he­li­mia oli vi­i­si mil­jar­dia. Ku­kaan ei mat­ka­pu­helin­ten al­ku­tai­pa­le­el­la oli­si vo­i­nut edes hur­jim­mis­sa ku­vi­tel­mis­saan en­nustaa su­u­rim­pi­en mat­ka­pu­he­lin­mark­ki­no­i­den löyty­vän kah­denkym­me­nen vu­o­den ku­lut­tua In­ti­as­ta ja Ki­i­nas­ta.

Mi­ten pit­kään lu­ku voi jat­kaa kas­vu­aan? Er­ics­so­nin ra­di­o­tek­ni­i­kan pääl­lik­kö Ma­rie Westrin sa­noi nä­in v. 2009: ”Jos pu­hum­me li­i­tyn­tö­jen, con­nec­tions, määrästä, us­kon, et­tä olem­me näh­ne­et vas­ta va­ro­vai­sen alun. Kym­me­nen vu­o­den ku­lut­tua ni­i­tä on eh­kä 50 tai 60 mil­jar­dia.”

Sil­lo­in ei ti­e­ten­kään enää pu­hu­ta vain ih­mis­ten väli­se­stä vi­es­tin­nästä, vaan et­tä myös ko­ne­et, lait­te­et ja esi­ne­et vi­estivät kes­ke­nään. Ma­rie Westrin: ”Ka­ik­ki ovat yh­tey­des­sä ka­ik­keen, val­mistus­kust­an­nuk­set las­ke­vat valta­vas­ti. Olen to­i­mi­nut GSM:n pa­ris­sa ai­van alu­s­ta al­kaen, meidän ke­hi­ty­sen­nus­te­em­me ovat ai­na ol­le­et mui­ta po­si­ti­i­vi­sempia – ja kui­ten­kin en­nustuksemme ovat ai­na ol­le­et ala­kant­ti­in.”

Olen­nais­ta on, et­tä li­i­tyn­nät tu­le­vat ole­maan lu­on­te­el­taan hy­vin er­i­lai­sia. Jot­kut tar­vit­se­vat vain vä­hän laa­ja­ka­istaa, to­i­set tar­vit­se­vat su­u­ria ka­istan­le­veyk­siä valta­vi­en da­tamää­ri­en si­irtä­mi­seen. Jo­i­den­kin tar­ve vaih­te­lee; ni­i­den täytyy to­i­si­naan py­styä lä­hettämään pal­jon ti­e­toa ja to­i­si­naan vain vä­hän.

”Li­i­tyn­tää täytyy vo­i­da vaih­del­la tar­peen mu­kaan. Se lu­ulta­vas­ti ote­taan 5G:n lähtökoh­dak­si”, Ma­rie Westrin sa­noo.

Mo­bi­i­li­vi­es­tin­nän ke­hi­tys on tä­hän saak­ka keskit­tynyt pit­käl­ti ra­dio­ra­ja­pin­taan, mi­ten sig­naa­lit kul­ke­vat mas­ton ja pu­he­li­men välin. Mut­ta kun ra­di­o­si­ir­ron no­peu­det kasva­vat, fy­si­i­kan lait tu­le­vat jos­sa­in vai­he­es­sa vas­taan. Koodau­sal­go­rit­mit asetta­vat ra­jan.

Nor­maa­listi loppukäyt­täjää ei ki­in­nos­ta, mi­tä te­i­tä sig­naa­lit kul­ke­vat. Pää­a­sia, et­tä lai­te to­i­mii. Mut­ta Ma­rie Westri­nin ja hä­nen kol­le­go­i­den­sa tu­le­vai­su­u­den­mi­et­te­et ko­ske­vat myös JNT:tä. Mil­lai­sek­si ke­hi­tys kään­tyy? Mi­tä JNT:n asi­ak­kaat ha­lua­vat? Mi­ten JNT py­styy koh­taa­maan asi­ak­ka­i­den tu­le­vat odo­tuk­set vi­es­tin­näs­sä?

JNT:lle tu­le­vai­su­us on nyt.

 

 

 

 

 

 

Marian galleria: Jonas Westerlund

”Uusin työntekijämme. Yritysasiakkaiden IT-ratkaisut kuuluvat hänen erikois­alaansa.”

Marian galleria: Annika Westerlund

”Sosiaalinen ja ulospäin suuntautunut, kiinnostunut työstään ja asiakkaista.”

Marian galleria: Leif Bexar

”Vankka verkonrakennuksen ja ylläpidon kokemus. Leif huolehtii nyt rakennetun infrastruktuurin dokumentoinnista tulevaisuutta varten.”

 

Sisältö

Innehåll