TULEVAISUUS ON NYT

Vuosi 1993 alkoi sysimustissa tunnelmissa. Uudenvuodenpäivänä TV-ruutuun ilmaantui presidentin sijaan pääministeri Esko Aho, joka esitti vakavasävyisen puheen kansakunnan tilasta ja kehotti kaikkia kuitenkin pitämään toivoa yllä.

Ylen Elävästä Arkistosta

» Katso pääministeri Ahon uudenvuodenpuhe

Telealan yhtiönä JNT ei suinkaan ollut ainoa siipirikko. JNT:n henkilöstöleikkauksia voidaan jopa pitää suhteellisen pieninä. Posti- ja Telelaitos vähensi 90-luvun alussa henkilökuntansa puo­leen, noin 12 000:sta 6 000:een. Ruotsin Tele­verketin henkilökunta oli paisunut yli 50 000:een, joista suurin osa menetti työpaikkansa vuosi­kymmenen kuluessa. Henkilöstö­vähennykset johtuivat teknisen kehityksen siunauksesta ja samalla kirouksesta: mitä älykkäämmäksi tekniikka käy, sitä vähemmän ihmistyötä tarvitaan.

Mutta se ei tietenkään lohduttanut työnsä menettäneitä. JNT:ltä irtisanottiin yhdeksän asentajaa ja kuusi siirtyi varhaiseläkkeelle. Yksi työntekijä erosi omasta pyynnöstään. Neli­päiväinen työviikko toteutettiin 12. maaliskuuta – 31. toukokuuta. Kaikki työntekijät osallistuivat siihen, ja säästöä kertyi 1,75 miljoonaa markkaa.

Helmikuussa hallitus totesi hämmästyksekseen

Bo Eklund, Kokkolan Puhelimen toim.joht. vuosina 1979-2008. Kuva vuodelta 2012.

asiassa tiennäyttäjänä muille yksityisille puhelinyhtiöille. HPY:n esittämää aloitetta kuvailtiin 20. tammikuuta 1993 Puhelinlaitosten liiton (PLL) jäsenyhtiöiden toimitusjohtajille suunnatussa kirjeessä. Kirjeessä oli leima ’ehdottomasti salassa’, ja siinä kerrottiin Kaukoysin ja Imatran Voiman tytäryhtiö Telivon solmineen sopimuksen. Telivolla ei ollut telealan kokemusta ja tuskin teknistä osaamistakaan. Se oli kuitenkin saanut kaukopuhelujen toimiluvan jo vuodelle 1993.

Kurt Nordmanin kuvaa asiaa:

”Sopimuksen sisältönä oli, että Telivo toimi v. 1993 virallisena operaattorina, mutta puhelinyhtiöt hoitivat koko teknisen puolen. Kumppanimme sai suuren osan kaukopuheluista v. 1993 kertyneistä tuloista, ja se oli Telivon motiivina tähän järjestel­mään ryhtymisessä. Sopimus päättyi vuoden 1994 alkuun. Kaukopuheluliikenne siirtyi Kaukoverkko Ysille, joka pystyi silloin hyödyntämään omaa toimilupaansa.”

Kaukoverkko Ysi otti siis toisin sanoen tällä tavoin varaslähdön kaukopuheluliikenteeseen. Se toi asiakkaita ja kokemusta etuajassa muihin nähden.

Ulkomaanpuhelujen toimilupa

Posti- ja Telelaitoksella säilyi vielä ulkomaan­puhelujen monopoli, mutta sekin muuttuisi vuoden kuluessa. Omnitelen osakkaat kokoontuivat huhtikuussa neuvotteluihin, joissa Kurt Nordman esitti uuden yhteisen yhtiön perus­tamista ulkomaanpuheluliikennettä varten. Pelinavaus herätti ristiriitaisia reaktioita, jonka vuoksi PLL:n toimitusjohtaja Arno Tanhuanpää esitti kiertokirjeessä, että ulkomaanpuhelut

Lue tästä Kurt Nordmanin kuvaus tapaamisesta hallituksen kanssa!

Ulkomaanpuheluliikenteen toimilupahakemus oli jätetty jo edellisellä viikolla HPY:n nimissä.

Kurt Nordman oli viiden vuoden lähikontaktin aikana oppinut poliitiikan kuviot:

”Tällä kertaa kesti vain puoli vuotta ennen kuin hallitus pääsi sopuun ja päätti myöntää toimiluvan. Siitä huolimatta meidän eri osapuolten piti käydä tavanomaista roolipeliä poliittiselle valtakoneistolle puoltamalla tai vastustamalla hallituksen käytävillä ja lehdistössä ulkomaanpuhelujen avaamista kilpailulle.”

Kuva puhuu puolestaan.

Valtioneuvosto päätti ulkomaanpuhelujen toimiluvasta marraskuussa. Se astui voimaan 1. heinäkuuta 1994, minkä jälkeen puhelinliike­nteen kilpailun esteet oli Suomessa täysin poistettu.

Elokuussa JNT:n hallitus vahvisti ensimmäisen osake-erän oston Finnet Internationalista 150 000 markalla.

Tosiasiassa JNT oli kuitenkin jo silloin toiminut ulkomaan operaattorina. Botnia Linkin toimilupa-alueelta avattiin nimittäin 31. toukokuuta 1993 teleliikenne Pohjois-Ruotsiin suuntanumerolla 9922. Aloitteentekijänä oli Vaasan Läänin Puhelin (VLP), ja tarvittava verkkokapasiteetti ostettiin PTL:lta. ”Tämä liikenne oli pienimuotoista, mutta halusimme osoittaa, että toimimme etulinjassa, Trygve Still sanoo.

Finnet Internationalin osakkaat allekirjoittivat osakassopimuksen kaksilla ns. yritysjohtaja­päivillä 8.–9. syyskuuta Helsingissä. Kansainvälisen teleliikenteen volyymiksi arvioitiin 800 miljoonaa markkaa vuodessa; ennusteen mukaan liikenteen arvo laskisi viidessä vuodessa kilpailun vuoksi 650 miljoonaan markkaan. Finnetin tavoitteena oli vallata siihen mennessä 50 % liikenteestä.

Pankki sanoo ei

Fuusiokysymyksen lopputulema sai Lars Holmström ilmoittamaan, ettei hän tulevan yhtiökokouksen jälkeen olisi enää käytettävissä JNT:n puheenjohtajaksi. Hän oli johtanut JNT:tä 35 vuotta, ja uusi hallitus kiitti häntä tehdystä työstä kauniin sanakääntein kesäkuussa 1993. Samalla esitettiin kiitokset myös Börje Nygårdille tämän toimittua 21 vuotta hallintoneuvoston puheen­johtajana.

Hallintoneuvosto valitsi hallituksen uusiksi jäseniksi Peter Boströmin ja Bengt Janssonin. Jälkimmäinen oli kauppakamarin toimitus­johtaja, ja hänen katsottiin edustavan JNT:n uusikaarlepyyläisiä omistajia. Pietarsaaren

Lars Holmström, JNT:n hallituksen puheenjohtaja peräti 35 vuotta, v. 1958–1993. Kuva vuodelta 2012.

kaupunginjohtaja Nicke Anderssonista tuli uusi hallintoneuvoston puheenjohtaja. Hallitus valitsi Peter Boströmin puheenjohtajaksi ja Bengt Janssonin varapuheenjohtajaksi.

Uusi puheenjohtaja joutui suin päin kohtaamaan talouden realiteetit. Kun hän yhdessä Johan Lindholmin kanssa teki ensivisiitin JNT:n pääpankkiin, Suomen Yhdyspankkiin (SYP), pankinjohtaja Jan-Erik Frostdahl aloitti ilmoittamalla, ettei velkaantunut JNT voisi missään tapauksessa saada enää uutta lainaa. Frostdahl kuului niihin, jotka olivat puoltaneet JNT:n yhdistymistä Vaasan Läänin Puhelimeen.

Sen sijaan pankki esitti konkreettisen

Varhainen kuidun katkaisutyökalu.

vaatimuksen: JNT:n lainojen vakuudeksi oli saatava yrityskiinnitys yhtiön kiinnityskel­poiseen omaisuuteen ja kolmen pantti­velka­kirjan (à 1 miljoona markkaa) panttaus 18 pro­sentin korolla. Lisäksi SYP halusi saada sopi­muksen, jonka mukaan sillä olisi oikeus niin halutessaan katsoa kaikki lainat välittömästi ja kokonaisuudessaan erääntyneiksi, ”mikäli asiakkaan omistussuhteissa tapahtuu olennaisia muutoksia (yli 50 prosenttia) tai mikäli asiakas fuusioituu toiseen yhtiöön”.

JNT:n hallitus päätti suostua esityksen mukaiseen panttaukseen. Hallituksen pöytäkirja toteaa SYP:n vaatimuksesta koskien lainojen irtisanomisoikeutta että ”tällaisen sopimuksen tarpeellisuudesta syntyi todellista keskustelua”. Hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja ottaisivat asian esille yrityskiinnityksen selvittelyn yhteydessä. ”Mikäli vaan mahdollista tällaista sopimusta ei solmita.”

Useiden neuvottelujen jälkeen päästiin sopuun sikäli, että JNT ei joutunut allekirjoittamaan vaadittua sopimusta, joka oli lähetetty vastaan­ottajalle postitse ja jo valmiiksi muotoiltuna.

Elokuun lopulla hallitus totesi, että vuoden ensimmäisen puoliskon tulos ja tase olivat hyväksyttävästi budjetin mukaisia. Tele- ja kaapeli-TV-liittymien kasvu oli kuitenkin pysähtynyt. Hallitus päätti, samoin kuin puhelinala yleensäkin, protestoida Suomen hallituksen vuodelle 1994 esittämää 9 prosentin erityistä televeroa vastaan.

Uusi sopimus Ericssonin kanssa

Peter Boström osallistui syyskuun lopulla PLL:n perinteiseen syystapaamiseen. Ericssonin Suomen-yhtiön johto lähestyi häntä siellä ja pyysi saada keskustella. Lyhykäisyydessään keskustelujen sisältö oli se, että JNT ei ollut lyhentänyt lainaansa Ericssonille sovitussa aikataulussa. Miten jatkossa tehtäisiin?

Boström and Ericssonin väki kävivät useita neuvotteluja Ericssonin toimistossa Jorvaksessa, ja ne päättyivät menestyksellisesti. Marras­kuussa JNT:n hallitus hyväksyi uudistetun sopimuksen, jossa vuosien 1987–1992 Ericsson-lainat yhdistetään yhdeksi lainaksi ja korko lasketaan 11–12,5 %:sta 9 %:iin. Laina maksettaisiin uuden sopimuksen mukaan vuosina 1994–1997.

Syksyä 1993 leimasivat seuraavan vuoden kolmeen uuteen liiketoimintaan liittyvät valmistelut: läänin kattava puheluliikenne Botnia Linkin puitteissa, kaukopuhelut Kaukoverkko Ysissä ja ulkomaanpuhelut Finnet Internat­ionalissa. Kaukopuhelujen tunnukseksi määrättiin PTL:lle 101, Kaukoverkko Ysille 109 ja Telivolle 1041. Ulkomaanpuhelujen tunnukseksi määrättiin myöhemmin PTL:lle 990, Finnetille 999 ja Telivolle 994.

Jos tämä oli teleyhtiöille uudenlaista toimintaa, se oli yhtä uutta myös puhelimen käyttäjille. Miten ”käyttäjiä autettaisiin valitsemaan oikein”, kuten JNT:n hallitus asian ilmaisi?

Asiassa toteutettiin laaja tiedotuskampanja. JNT lähetti asiakkailleen laskun yhteydessä marraskuussa 109-palvelun tilauskortin, tiedotti palvelusta uudessa puhelinluettelossa ja julkaisi mainoksia. Ideaalitapauksessa asiakkaat allekirjoittivat sopimuksen, joka tarjosi JNT:lle mahdollisuuden esiohjelmoinnilla kytkeä asiakas automaattisesti oikealle linjalle. Asiakkaan ei sen jälkeen tarvinnut huolehtia tunnuksista.

Hallitus totesi joulukuussa, että noin 5500 JNT:n asiakasta oli siihen mennessä solminut 109-sopimuksen. Asiakkaat olivat ”hiukan odottavalla kannalla”, koska kaukopuhelujen hintoja ei ollut vielä vahvistettu sopimuksen allekirjoitushetkellä. Liikenneministeriö vahvisti vasta 7. joulukuuta, että paikallismaksun oli vastedes oltava sama koko läänin alueella.

GSM:n ensiesiintyminen

Asiakkaiden uusien palvelujen kehittämistarve osoittautui vuoden loppua kohden vaativan lisää investointeja. AXE:a piti esimerkiksi päivittää 2,5–3 miljoonan markan arvosta. Niin sanottujen 2Mbps-paikallisliittymien (yritysten laajakaistaliittymien) maksua päätettiin laskea voimakkaasti vastavetona PTL:n mainostamalle tarjoukselle.

Hallitus kommentoi erityisesti 50 000 markan investointia, joka liittyi aktiiviseen osallist­umiseen tulevan kesän asuntomessuille Pietar­saaressa. ”Se tuonee uusia mahdollisuuksia tulevaisuutta varten”, hallituksen pöytäkirjassa todettiin.

GSM-liikenne käynnistettiin viimein 1. joulukuuta myös JNT:n alueella. Tukiasemia oli valmiina Pietarsaaressa, Uudessakaarlepyyssä ja Kovjoella, ja koeliikenne oli luvannut hyvää.

GSM-liittymiä myytäisiin Radiolinjan lanse­eraamalla nimellä Europuhelin 950. Markki­noinnissa korostettiin, että GSM-puhe­limella saattoi soittaa kaikkialle Eurooppaan, mihin NMT-puhelimet eivät pystyneet. Eurooppa-painotus oli hyvin linjassa Suomen EU-jäsenyyttä ajavan prosessin kanssa. JNT:lle Europuhelin ei kuitenkaan tuonut suurta lisäystä kassavirtaan. Radiolinja laskutti puhelumaksun ja JNT laskutti asiakkaalta 10 markan perusmaksun kuukaudelta.

Uuden vuoden 1994 kynnyksellä tilastot

Varhainen päätelaite.

osoittivat, että JNT oli yhtenä kahdestatoista puhelinyhtiöstä Suomessa 100-prosenttisesti digitalisoitu. Suuressa HPY:ssä digitalisointiaste oli vain 52,6 %. JNT-verkossa oli 22 keskusta, ja sen kapasiteetti oli 20 820 liittymää, joista käy­tössä oli 16 274. Yhtiöllä oli 64 534 km metalli­kaapelia, 400 km koaksiaalikaapelia ja 1 768 km valokuitukaapelia, joten JNT kuului kuituverkkonsa puolesta maan kärkiryhmään. Suuruusluokaltaan JNT oli sijalla 24 kaikkiaan 46 teleyhtiöstä.

Marian galleria: Frej-Johan Wikman

”Järjestyksen mies joka on kiinnostunut tekniikasta sormenpäitään myöten. Pitää yhtiön, asiakkaiden ja työtovereiden puolta kaikissa tilanteissa.”

Marian galleria: Lilian Nyman

”Lilian huolehtii vastuullisesti talousasioista, mm. ostoista ja palkoista.”