TULEVAISUUS ON NYT

Vuonna 2003 Suomen telekom-markkinoille muodostui läpikotaisin uusi järjestys. Vauhtia sille antoi uuden TeliaSoneran synty – nähtävästi vahvempana kuin koskaan. JNT:n kannalta tärkeintä oli, miten Finnet-ryhmä onnistuisi asemoimaan itsensä. Finnet-ryhmän liian hidas tai haparoiva toiminta toistui keskustelun­ai­he­ena usein.

Matti Kankare totesi Talouselämä-lehden analyysissa, maaseudun puhelinyhtiöiden olevan samassa ikävässä tilanteessa kuin paikalliset vakuutusyhtiöt, jotka kärsivät asiakaspohjan supistumisesta ja ikääntymisestä. ”Paikallispuhelut eivät tuo kasvua yhtiöille eikä ADSL kiinnosta ikääntynyttä väestönosaa.” Hän uskoi, että vain Oulu ja ehkä Kuopio, Vaasa ja Lahti olivat riittävän suuria alueita tuodakseen kasvua. Kankareen johtopäätelmänä oli, että Helsingin Puhelin, nykyinen Elisa, oli tehnyt oikein yrittäessään muutamaa vuotta aiemmin luoda Finnet-ryhmästä nykyaikaisen ja iskukykyisen kansallisen toimijan.

Kankare arvioi, että TeliaSonera saisi fuusion kautta ”järkyttävän vahvan” aseman. Myös Elisa-ryhmä oli kaksi kertaa Finnetiä suurempi. DNA:n osalta ongelmina olivat lisäksi hajanainen ja tehoton ohjaus sekä omistajien puutteellinen tappioiden kestokyky. Finnet-liiton hallituksen puheenjohtaja Tauno Jalonen päätteli seuraavaa: ”On tulevien sukupolvien asia miettiä, olemmeko

Matti Makkonen, matkapuhelualan legenda. Oli muk­ana Euroopassa ylistetyssä NMT-pioneerien po­r­u­ka­ssa jo v. 1982. Siirtyi Finnetin toi­mit­us­joh­ta­ja­ksi helmikuussa 2003.

toimineet liian myöhään vai ei. Viimeistään nyt meidän on kuitenkin aika yhdistää voimamme.”

JNT:n hallitus tutki tilannetta tekemällä opintomatkan Kuopion ja Lahden puhelin­yht­iöihin, joiden kanssa JNT oli ystä­vys­ty­nyt Novacallin yhteistyön kautta. Näi­den kahden yhtiön toimitusjohtajilla, Pertti Laiholla ja Arto

 

Kaikkosella, oli vah­va ase­ma Finnet­issä, ja JNT:n hal­li­tus to­te­si heidän ka­ns­saan käy­dyt kes­kus­te­lut ”hy­vin ant­ois­iksi”.

Finnetin yhtiökokous vahvisti 5. helmikuuta yksimielisesti uuden järjestelyn, joka siis kokosi eri Finnet-yhtiöt  konserniyhtiö Finnet Oy:hyn. JNT:n omistusosuus Finnet Oy:stä oli 1,7 prosenttia. Finnet Oy aloitti toimintansa huhtikuussa. Sen toimitusjohtajaksi rekrytoitiin Matti Makkonen, joka tunnettiin hyvin NMT:n ja GSM:n kehityspanoksistaan sekä Sonera-leirin johtavista asemistaan aina vuoteen 2000, jolloin hän siirtyi Nokialle.

Finnet + Telia

Jännittävä kysymys siitä, kuka ostaisi Telian Suomen yhtiön, ratkesi toukokuun alussa. Pitkään näytti, että ostaja olisi Virgin Mobile, mutta lopulta TeliaSonera päätyi siihen tul­ok­seen, että Virginistä voisi tulla aivan liian kova kilpailija Suomen markkinoilla, ja valitsi ost­aja­ksi Finnetin, vaikka hinta jäi alha­isem­ma­ksi, n. 370 mil­jo­onaksi kruun­uksi. DNA sai kau­pa­ssa Tel­ia Fin­lan­din mat­ka­puh­elin­asiak­kaat, kun taas Fin­net Ver­kot (Kau­ko­ver­kko Ysin ja Suo­men 2G:n fuus­iossa synt­ynyt yht­iö) sai Tel­ian Suo­men ver­kon ja DNA+ sai Te­lia Prod­ucts –myy­mälä­ketjun.

Jan-Erik Frostdahl toimi jälleen erikois­teh­tävässä – hän nimittäin johti Telia Finlandin toiminnan integrointia Finnetiin. Fro­st­dahlin poissaolon aikana (15. elo­kuuta saa­kka) vt. toimitusjohtajana oli Kenneth Nylund.

Telia-kauppa toteutettiin muodollisesti 6. ke­sä­kuuta 2002. Telia Fin­lan­din tuomat 290 000 asiakasta kasvattivat DNA:n asiakaspohjan 650 000:een, mikä nosti sen markkinaosuuden noin 15 prosenttiin. ”DNA ja Telia täydentävät toisiaan hyvin. Telia on vahva Etelä-Suomen kasvukeskuksissa, DNA muilla alueilla”, Matti Makkonen kommentoi.

Kuten tapana on tällaisissa kaupoissa, tavo­itte­eksi ilmoitettiin ”kannattavan toiminnan tur­vaa­minen tästä eteenpäin”. Koska DNA:n tulos oli v. 2002 ollut 45 miljoonaa euroa miinuksella, oli kuitenkin selvää, että Telia-kauppojen lisäksi oli ryhdyttävä muihinkin tulosta tuottaviin toimenpiteisiin.

Finnetin Telia-kauppa lisäsi rahoitustarvetta myös JNT:ssä ainakin, jos JNT halusi osallistua kaupan myötä osakkeiden uusmerkintään. Valitettavasti JNT:n investointibudjetti vuodelle 2003 oli jo käytetty Finnet Oy:n perustamisen yhteydessä toteutettuun osakemerkintään eikä yhtiön kassatilanne sallinut uusia, suuria velvoitteita. Jan-Erik Frostdahl ehdotti, että JNT

DNA Finland lähti liikkeelle viimeisenä Suomen kolmesta suuresta matkapuheluoperaattorista. Telia Finlandin osto toi 290 000 uutta asiakasta.

merkitsisi vain puolet optiosta, mutta tiiviiden keskustelujen jälkeen hallitus päätti kuitenkin merkitä osakkeita koko summalla eli 658 000 eurolla.

Hallitus katsoi, ettei pidemmällä tähtäimellä ollut viisasta jättää uusmerkintää käyttämättä. JNT pystyi rahoittamaan osan siitä Suomen 3G:n myynnistä saaduilla varoilla. Suomen 3G oli

GPRS:ää dataliikenteeseen käyttävien matka­puhe­l­u­as­ia­kka­iden määrä vuoden 2003 puoli­väl­issä. So­n­e­ra oli johdossa noin 220 000 as­ia­kka­all­aan, ko­s­ka se lanseerasi GPRS:n palveluna, ei tekniikkana.

myytävä, koska Telian suomalainen 3G-lisenssi sisältyi Finnetin kanssa tehtyyn kauppaan. Koska Finnetillä jo oli 3G-lisenssi juuri Suomen 3G –omistuksensa kautta eikä kahta lisenssiä saanut omistaa, Finnet myi Suomen 3G –osakkeensa Tele2-vähemmistöomistajalle.

Puhelinnumeron siirrettävyyden merkitys

Vuoden kuluessa tapahtui toinenkin olennainen uudistus eli puhelinnumeron siirrettävyys tuli mahdolliseksi. Asiakkaat saivat siis säilyttää vanhan puhelinnumeronsa, vaikka vaihtoivat operaattoria. USA:ssa tästä periaatteesta oli päätetty jo v. 1996 (täytäntöönpano kuitenkin viivästyi useita vuosia); toimenpiteen tarkoituksena oli lisätä kilpailua. Muut maat seurasivat perässä. Ruotsissa kiinteiden puhelinnumeroiden siirrettävyys tuli voimaan heinäkuussa 1999 ja matkapuhelinten syyskuussa 2001.

Suomessa asiaa pitkitettiin 25. heinäkuuta 2003 saakka, jolloin EU-direktiivi pakotti hyväksymään muutoksen. Asiakkaat tarttuivat mahdollisuuteen välittömästi. Suunnilleen 500 000 asiakasta hyödynsi heti ensimmäisenä vuonna mahdollisuutta vanhan numeronsa säilyttämiseen operaattorin vaihdossa.

DNA:n kilpailija Saunalahti (joka esiintyi jonkin aikaa nimellä Jippii Group) oli menestynyt hyvin myymällä GSM-liittymiä kotisivuillaan jo v. 2000. Nyt se tarjosi matkapuhelinten käyttäjille mahdollisuuden siirtyä asiakkaakseen lähettämällä yksinkertaisesti tekstiviestin numerosta, johon asiakkaat halusivat uuden liittymän. Saunalahti sai kuudessa viikossa 27 500 uutta asiakasta, joista 17 200 siirsi vanhan numeronsa uuteen liittymään. Paljon tämän

Saunalahti, joka syntyi kymmenisen pienen su­om­a­la­i­sen internet-operaattorin yhdistyessä, si­i­r­t­yi ed­ul­l­i­s­in hintatarjouksin myös matkapuhelualalle v. 2000.

helpompaa asiakashankinta tuskin voisi olla.

Jan-Erik Frostdahl totesi vuosikertomuksessa 2003, että kilpailutilanne oli kiristymässä numeron siirrettävyyden vuoksi. ”Sen seurauksena uudet ns. virtuaaliset operaattorit [joilla ei ole omia lisenssejä vaan jotka ostavat palvelut verkon omistavalta operaattorilta] ovat erittäin kiinnostuneita markkinoista. Jos kaikki kiinnostuksestaan ilmoittaneet myös toteuttavat suunnitelmansa, Suomen mobiilimarkkinoilla toimii pikapuoliin noin 30 operaattoria. Tilanne on pitkällä aikavälillä järjetön – mutta lyhyellä aikavälillä kilpailu tietenkin alentaa hintoja ja heikentää kaikkien kannattavuutta.”

TeliaSonera, Elisa, Finnet/DNA – kaikki kolme

liiketoimien myötä. Henkilökuntaa supistettiin vuoden kuluessa noin 15 prosenttia; ensim­mäi­sessä vaiheessa eläkejärjestelyillä ja irti­sano­mi­si­lla, toisessa vaiheessa myymällä ver­kon­rak­en­nusyksikkö Empowerille. Jäl­kim­mäis­tä ko­sk­e­vat laskelmat osoittivat pal­kka­men­ojen ale­ne­van noin 40 000 euroa kuu­kau­dessa, mutta to­is­aa­lta JNT joutui ost­am­aan tarvittavat palvelut.

Ulkoistamista Empowerille (aiemmalle Suomen Voimatekniikalle) edelsivät useita vuosia jat­kun­eet keskustelut. Sopimuksessa oli ehtona, että Empower avaisi toimipisteen Pietarsaareen (Emp­ower vuokrasi tilat JNT:n varasto­kiint­eis­töstä Ris­ti­kari­ntie­ltä). Hen­kil­östö­vähennykset ja ulko­istus herät­tivät luon­nolli­sesti lev­otto­muu­tta työn­teki­jöissä. Hal­lit­uksen näkö­kul­masta voi­daan sanoa, että pää­tökset teh­tiin perin­pohja­isten analy­ysien jälkeen niin oma­ssa piir­issä kuin muid­enkin yhtiöi­den, esim. Sata­kun­nan Puhe­limen, kan­ssa. Sata­kun­nan Puhe­lin oli aiem­min tote­utt­anut sam­an­kalt­aisen ulk­oist­uksen Empo­werille.

Muutosten seurauksena yhtiön organisaatio uusiutui. JNT:n organisaatiokaavio oli nyt aie­mpaa selkeämmin jakautunut verkko­infra­struk­tuu­riin, kes­kuks­een/data­infra­struk­tuur­iin ja myyn­tiin/asia­kas­ase­nnu­ksiin sekä suun­nit­telun ja tal­ou­den/hall­in­non tuki­toim­into­ihin.

Toisena muutoksena oli, että JNT ulkoisti telemyymälänsä OFC-Datalle. Nämä kaksi myymälää toimivat samoissa tiloissa, kuten aiemmin on kerrottu. Erona oli, että JNT-myy­mälä myi DNA-liittymiä, mat­ka­puhe­limia ja perin­teisiä puhe­lin­tarvik­keita, kun taas OFC-Data myi tieto­kone­ita ja nii­den varus­teita. Tele­myy­mälä tuo­tti tapp­iota, ja kah­den liik­keen toimi­minen yksi­ssä tilo­issa oli asiak­kaiden kann­alta hämme­ntävää.

Siltä osin asia oli toki sisäinen, että Multi.fi omisti 51 % OFC-Datasta ja sen perustaja Ove Fagerholm omisti loput. JNT:n telemyymälän kaksi työntekijää siirtyivät nyt OFC-Datalle. Yhteistyösopimus täsmensi JNT:n roolia markkinoinnissa ja selkeytti asiakaspalvelun ja yritysmyynnin kuuluvan myös jatkossa JNT:lle.

Lisäksi Novasec Oy:ssä v. 2002 toteutettu sähköisen varmennuksen kehitystyö lakkautettiin. JNT:n hallitus totesi yhteenvetona, että Novasecissä kehitetty ratkaisu oli teknisesti loistava. Sitä vastoin oli hyvin perusteellisesti voitu osoittaa, ettei sen pohjalta voisi luoda kannattavaa liiketoimintaa. Työntekijä irtisanottiin. Osakepääoma oli rasitteeton, JNT:llä ei ollut velvoitteita yhtiön suuntaan.

Edelleen Alholminkatu 3:n kiinteistön osto takaisin Ilmariselta oli yksi toimenpiteistä, joilla haluttiin supistaa pitkän aikavälin kust­annuk­sia. Ostoa perusteltiin alhaisella kork­ota­solla, kun taas kiinteistön vuokrataso oli kor­kea, 7 % kiinteistön arvosta vuodessa. JNT siis käytti

Puhelinmastojen sijoitus herätti usein polemiikkia. Tämä kirje tuli Lannäslundista kesällä 2003.

lunastusoptionsa ja hankki kiinteistön takaisin itselleen. Lunastushinta oli 2,4 miljoonaa euroa, mikä rahoitettiin suurelta osin Varma Sammon myöntämällä lainalla.

Voimakas laajakaista-trendi

Laajakaistatekniikkaa laajennettiin voimakkaasti JNT:n toiminta-alueella vuonna 2003. Vuoden lopussa 98 %:lla alueen kotitalouksista oli

Kaapeli-tv:n vahvistinlaitteistoa.
Otettiin käyttöön v. 2003.

mahdollisuus saada ADSL-pohjainen laaja­kais­ta­liit­tymä. JNT rakensi tosiasiassa AD­SL-tek­niikkaa myös osaan TeliaSoneran al­ue­id­en verkkoa Uudessakaarlepyyssä ja Pedersöressä.

Laajakaistaliittymät toimittaneelle Multi.fi:lle tämä merkitsi kiireistä vuotta. ”Jo nyt voidaan todeta yhtiön tehneen oikean linjavalinnan panostaessaan laajakaistaan”, Frostdahl totesi vuosikertomuksessa. Toisaalta kiinteän verkon puheluliikenne väheni melko voimakkaasti vuoden aikana. Pääsyynä oli, että monet modeemiasiakkaat olivat siirtyneet kiinteän kuukausimaksun laajakaistaliittymiin.

Myös dataratkaisujen myynti yrityksille sujui hyvin; JNT ja Multi.fi ”vahvistivat merkittävästi markkina-asemaansa tässä segmentissä”, vuosikertomuksessa todetaan. Multi.fi:n (jakautunut) tilivuosi 2002–2003 osoitti 2,6 miljardin euron liikevaihtoa, mikä oli samaa tasoa kuin neljä vuotta aiemmin laaditussa optimistisessa liiketoimintasuunnitelmassa oli ennustettu JNT:n siirtyessä yhtiön osakkaaksi. Multi.fi:n tulos oli verraten vaatimaton, mutta kaikki viittasi siihen, että yhtiön nopea kasvu jatkuisi.

Myös Novacall-osakkuusyhtiön luvut olivat hyvät v. 2003. Yli puolet JNT-ryhmän 28 miljoonan euron liikevaihdosta liittyivät Novacalliin, ja liiketoimet kasvoivat edelleen. Vuoden alussa selvältä vaikuttanut omistus­pohjan laajennus rajoittui kuitenkin Oulun ja Rauman puhelinyhtiöihin, sillä Pori jättäytyi siitä pois. Omistuspohjan laajennus toteutettiin siten, että Kuopion Puhelin myi kolmasosan osakkeistaan Oulun Puhelimelle ja kolmasosan Lännen Puhelimelle. JNT ja lahtelainen Päijät-Hämeen Puhelin siis säilyttivät kumpikin 33 % omistusosuutensa Novacallista.

Toisaalta digi-tv-palvelulle ei ollut juuri min­kään­laista kysyntää. ”Tilanne on huo­les­tut­tava”, Frostdahl totesi vuo­si­ker­to­muk­sessa ja viittasi siihen, että ana­log­isten tv-lähetysten odotettiin päättyvän kesä­llä 2007. Vaarana voisi olla, että lop­etu­späivän lähestyessä syntyisi jonoja ja kaaosta.

Yhtiöjärjestyksestä uusi jatkokertomus

Kuten oli aavisteltukin, korkeimman hallinto-oikeuden v. 2002 vahvistama ennakkotapaus omistajaedusta sai jatkokseen Kilpailuviraston vaatimuksen, jonka mukaan JNT:n omistajaetu (2,5 euroa kuukaudessa) olisi poistettava. Se oli ensin tarkoitus toteuttaa vuodenvaihteesta 2003/2004, mutta sitten täytäntöönpanoa päätettiin lykätä.

Noin 1400:lle vuokraliittymän haltijalle lähe­tet­tiin tarjous liittymän muuttamisesta osa­ke­liitty­mäksi, ja 158 tarttui tähän tilaisuuteen. JNT päätti kuitenkin lykätä osakekirjojen vaihtoa yhtiöjärjestykseen liittyvien judisten koukeroiden vuoksi. Käräjäoikeus tosin hylkäsi Väinö Com­mun­icationsin valituksen yht­iö­järje­styk­sestä, mutta hovioikeus tuomitsi kan­tajan hyväksi.

Sillä ei ollut merkitystä, että kaupparekisteri oli jo ehtinyt rekisteröidä JNT:n uuden yht­iö­järje­styksen. ”Hovioikeus toteaa, että rekisteri­viran­omai­sen käytettävissä olevat voimavarat sille

rekisteröintiasioissa kuuluvan lailli­suus­valv­onnan harjoittamiseksi ovat aivan riittä­mät­tö­mät vaikeiden oikeudellisten asioiden moni­puol­iseen selvittämiseen ja arviointiin”, päät­öks­essä sanotaan. Hovioikeuden tutkinnalle ei siis toisin sanoen ollut esteitä. JNT tuomittiin kor­vaa­maan oikeudenkäyntikustannukset, peräti 57 000 euroa.

JNT:n hallitus päätti valittaa korkeimpaan oikeuteen. ”Asia on tärkeä JNT:lle mutta myös Finnet-ryhmälle, koska 3–4 muulla paikallisella puhelinyhtiöllä on lähestulkoon samanlaiset yhtiöjärjestykset”, oli perusteluna. Mikäli val­itus­oikeus myönnettäisiin, korkeimman oi­ke­u­den käsittelyn arvioitiin kestävän 1–2 vuotta.

IBM toi markkinoille ensimmäisen kuluttajille tar­ko­it­e­tun USB-muistitikun v. 2000. Sen muis­ti­ka­pa­si­te­et­ti oli 8 MB. Vuonna 2003 muistia oli jo 512 MB.

Koska hovioikeus ei ollut ryhtynyt toimiin yhtiöjärjestyksen rekisteröinnin purkamiseksi, JNT saattoi edelleen toimia ja laatia tilinpäätöksensä sen mukaisesti.

Skype ja muuta uutta

Jos teleoperaattoreiden vuotta 2003 leimasi toi­mi­nnan vakauttaminen, se ei tarkoittanut, et­tä tekniikan ja liiketoiminnan kehittäjät nuk­ku­ivat. Tänä vuonna perustettiin mm. Skype ja Relude; jälkimmäinen tunnetaan nykyään nimellä Rovio.

Skypen vaikutus telekom- ja internet-maa­il­man asiakkailleen esittämiin tarjouksiin oli nopeasti selvää. Kaikki alkoi ruotsalaisen Nik­las Zenn­strömin ja tanskalaisen Janus Friisin tapaa­mise­sta v. 1996, kun Zennström vastasi Tele2:sta Tanskassa ja palkkasi Friisin käyn­nis­tämään yhtiön asiakastukea. He lähtivät Te­le2:sta vuonna 1999 ja lan­see­rasivat seu­ra­avana vuonna Kazaan, josta tuli nopeasti maai­lman ladatuin tiedostonjaon ilmaisohjelma ja joka nosti Zennströmin ja Friisin kultti-asemaan.

Syyskuussa 2003 he esittelivät markkinoille Skypen, ilmaisohjelman laajakaista-internetin kautta toteutettaviin puheluihin. Kahden viikon kuluttua ohjelmaa oli ladattu eri tietokoneille yli puoli miljoonaa kertaa. Skype ei ollut ensi­mmä­inen Internet-puheluiden ohjelma – kuten aiemmin on kerrottu, Suomessa Internet-puh­elut tuotiin markkinoille jo vuonna 1999. Mutta Skype käytti ensimmäisenä P2P-tek­nii­kkaa – peer to peer – jonka ansiosta puhelu ei kulkenut keskus­palve­limen kautta vaan suoraan läh­että­jältä vastaanottajalle. Zenn­strömin ja Fri­isin mukaan Skype oli lisäksi ainut ohjelma, joka toimi kaikenlaisten palo­muurien ympär­ist­össä, jossa viestit oli kryptattu ja jossa ei esiin­tynyt mainoksen mainosta.

Hyvään äänentoistoon vaadittiin laaja­kais­taliitäntä. Puheluihin voitiin käyttää tietokoneen

Niklas Zennström, Skypen pääperustajia. Skype asetti perinteiselle telekom-maailmalle nopeasti uusia haasteita.

mikrofonia ja kaiutinta, mutta pian uusi palvelu mahdollistaisi puhelut tavallisilla puhelimilla. Ohjelmat ja puhelut olisivat ilmaisia. Skypen ansaintamalli perustui lisäpalvelujen, esim. puhesanomien, myyntiin, Zennström ja Friis totesivat lanseerauksen yhteydessä.

Skype-ohjelman koodasivat virolaiset kehittäjät Ahti Heinla, Priit Kasesalu ja Jaan Tallinn, jotka olivat osallistuneet myös Kazaan kehitystyöhön.

» Katso Skypestä kertova Janus Friisin haastattelu

Reluden alku oli verrattain vaatimaton. Yhtiön perustivat Niklas Hed, Jarno Väkeväinen ja Kim Dikert, jotka kaikki opiskelivat Teknillisessä

Marian galleria: Linda Finnberg

”Linda hoitaa sekä asiakaspalvelua että hallinnon tehtäviä innolla ja pilke silmäkulmassa.”

Marian galleria: Markus Segervall

”Tietoverkkojen asiantuntija. Tehokas tiiminjohtaja jolla on monta rautaa tulessa, saa asiat hoitumaan.”

Marian galleria: Stefan Vikström

”Sitoutunut tekniikan taitaja, laaja osaaminen. TV-tekniikka erikoisuutena.”