TULEVAISUUS ON NYT

Vuonna 2006 kolme JNT:lle tärkeää yritystä – Finnet, Multi.fi ja Novacall – taistelivat kaikki olemassaolostaan.

Finnetin osalta lähtökohtana oli se, että kahdeksan sen omistajayhtiötä (G8) solmi vuoden 2005 päätteeksi sopimuksen siitä, miten ne toimisivat DNA:n kehittämiseksi kanna­tta­vaksi yhtiöksi. JNT kuului tähän kahde­ksan ryhmään mutta passiivisena jäs­en­enä. Jan-Erik Frostdahl toteaa, että DNA:sta piti saada ”tavallinen” yhtiö. Tavallinen siinä miel­essä, ettei siltä omistajien kanssa solmi­tuilla sopi­muks­illa ollut vie­ty toim­inta­vapautta eikä estetty rah­oitta­masta invest­ointejaan itsenäisesti.

Tämän seurauksena loput kahdeksantoista omistajayhtiötä (G18) keräsivät voimansa vastareaktioon. Sen ne muotoilivat yhteisessä kirjelmässä 17. tammikuuta 2006. Lyhykäi­syyd­essään G18:n analy­ysi oli eril­ainen kuin G8:lla eikä kovin ystävälli­ssävyinen. G18 kyseen­ala­isti, oliko kaikki Finnetin rakenn­euudis­tukseen tähtäävät toimen­piteet hoid­ettu oikein ja hyvän hallin­totavan mukai­sesti. Lisäksi G18 hark­itsi jälleen ylimääräisen yhtiö­koko­uksen kutsu­mista koolle, jotta kokous voisi ottaa kantaa Fin­netin tilien ja halli­nnon erityis­tarkastukseen.

Näissä tunnelmissa piti siis yrittää löytää menestyksen reittejä, joille DNA voisi kestävästi rakentua. G8:n ensisijaisena tavoitteena oli aiemmin kuvattu osakeanti, jossa omistajayhtiöt

Erik Sjöberg

apport­ois­ivat mat­ka­puhe­lu­infra­struk­tuur­insa. G8:n toi­sena tav­oitt­eena oli Fin­netin halli­nto­neuv­oston lakka­utta­minen. Jok­ais­ella yht­iöllä oli hal­li­nto­neuv­ost­ossa yksi edu­staja, joten G18:lla oli enem­mistö.

Erik Sjöbergin toiminta

Nämä olivat yhtiö­koko­uksen päätös­valtaan kuu­l­uv­ia asio­ita, mutta ensi­mmäinen yri­tys sel­la­isen tot­eutta­mise­ksi oli peru­ttava vähäisen osall­istu­misen vuo­ksi. Jan-Erik Fr­ost­dahl kertoo, että Vaa­san Lää­nin Puhe­limen toim. joht. Erik Sjö­ber­gin toim­inta oli tässä tilan­teessa merki­ttävä. Omis­tajat oli­vat jäll­een koo­lla ’käär­meiden luol­assa’, ja monet haukk­uivat Jarmo Lei­noa ja halli­tusta. Sill­oin Erik Sjöberg sanoi suunn­illeen näin:

”OK, meillä on tässä ryhmässä eri näkemys ja tuskin pääsemme yksimielisyyteen. Mutta jos suuret omistajat ovat valmiita panostamaan, muut omistajat eivät voi pyrkiä kaikin keinoin estämään sitä. Siinä menee raja. Voi sanoa, ettei osallistu panostuksiin, mutta ei voi pit­kä­jänt­eisesti yrittää olla niiden tukkona.”

”Se avasi kaikkien silmät”, Jan-Erik Frostdahl toteaa, ja edesauttoi yhtiökokouksen

Maria Höglund

toteu­tum­ista kesäkuun 2006 alussa. Osakeanti hyväksyttiin, ja sen mer­ki­tt­ävä­nä seu­ra­uk­sena G8-yh­tiöt sai­vat en­emm­istön Fin­net­issä, hal­lin­to­neu­vosto lak­kau­tet­tiin ja uusi hall­itus vali­ttiin. Pros­essi vaa­ti jur­id­ista sor­minäppär­yyttä, ja jos G18 olisi toim­inut toi­sin, loppu­tu­los olisi voi­nut olla eri­lainen.

G8 oli näillä toimintaedellytysten muutoksilla saavuttanut tärkeän osatavoitteen, ja DNA:n muutosprosessia voitiin viedä eteenpäin.

”Meidän [Leino, Siivola, Frostdahl ja Riitta Tiuraniemi, DNA:n matkaviestinnän johtaja] tavoitteenamme oli, ettei DNA:ta kuvattaisi kolmantena valtakunnallisista operaattoreista vaan yhtenä kolmesta”, Jan-Erik Frostdahl sanoo.

Uusi toimitusjohtaja JNT:lle

Syksylle 2005 oli suunniteltu järjestely, jossa JNT lainaisi toimitusjohtajaansa Finnetille. Finnetin tapahtumakehitys ei kuitenkaan pysähtynyt vuodenvaihteessa, kuten yllä on käynyt ilmi. Tilanne hoidettiin niin, että Frostdahl jatkaisi tammikuusta 2006 alkaen Finnet-tehtäväänsä puolipäiväisesti ja hoitaisi samalla JNT:n toimitusjohtajan tehtäviä puolipäiväisesti. Talouspäällikkö Maria Höglund toimisi Frostdahlin sijaisena tämän poissaollessa.

”Ei se tietenkään toiminut”, kommentoi Frostdahl jälkikäteen. ”Molemmat yhtiöt tarvitsivat kokopäiväisen toimitusjohtajan.” Käytännössä oli mahdotonta välttää sitä, että JNT jäi asetelmassa kakkoseksi.

JNT:n hallitus päätyi hiljalleen samaan joh­to­päätökseen. Yhtiöllä oli edessään ky­sy­myk­siä, jotka vaativat suurta huom­iota yht­iön johd­olta. Mikä oli esi­merk­iksi Mul­ti.fi:n ja Nova­cal­lin til­anne?

JNT:n hallituksen varapuheenjohtaja Kurt Betlehem nosti asian esille toukokuussa. Alaa leimaavia muutosprosesseja oli hankala enna­koida. JNT oli tähän saakka menes­tynyt hyv­in ja onni­st­unut rati­onali­soin­neilla, henk­ilöstö­vähenny­ksillä ja ulk­oista­mis­ella yllä­pitä­mään hyvää kann­att­avuu­tta. ”Mutta onko meillä hallit­uks­essa sel­keä kuva siitä, mitä halu­amme JNT:ssä saavu­ttaa pidemmällä aika­välillä? Minu­lla ei ole!”

Kurt Betlehem esitti useita ideoita hallitustyön kehittämiseen ja totesi yhtiön tarvitsevan ehd­otto­masti uuden ja voima­kkaasti markk­ina­suunta­utu­neen, koko­päivä­isen toim­itus­johtajan.

DNA:n hallitus halusi kuitenkin pitää Jan-Erik Frostdahlin yhtiössä. Jarmo Leino: ”Jannen merkitys oli ratkaiseva DNA:n kehityssuunnan

Kurt Betlehem, JNT:n hallituksen vara­puh­een­joht­aja, puhui asiat halki. JNT tar­vi­tsi toi­mit­us­joh­ta­jan, jo­ka vo­isi omi­staa kai­kki voi­ma­nsa yht­iölle.

kääntämisessä. Yhtiö oli menossa kohti kon­kurs­sia, mutta Janne johti sanee­raus­pros­essia tait­avasti. Pyys­imme häntä sen vuo­ksi jatka­maan. Ylee­nsä tälla­isi­ssa tilan­tei­ssa vaihd­etaan toimi­tus­joht­ajaa, mutta me halu­simme pitää Jan­nen myös seur­aa­vassa vaih­eessa.”

Kolme Frostdahlin kollegoista oli väliaikaisesti

Vuonna 2002 taloon tullut Saija Söderlund valittiin Maria Höglundin tilalle JNT:n talouspäälliköksi.

kokeillut toimitusjohtajan tehtäviä Frostdahlin toimiessa eri kerroilla Finnetissä. Nyt myös Novacallin toimitusjohtaja Tommy Wikman oli kiinnostunut tehtävästä. Hallitus teki valintansa nopeasti: Maria Höglund astui toimeen 1. syyskuuta 2006. Uudeksi talouspäälliköksi hänen seuraajakseen valittiin Saija Söderlund.

Marie Westrin, Ericssonin radiotekniikan pitkäaikainen kehityspäällikkö, katsoi, ettei 3G-tekniikka ollut syrjäyttämässä GSM:ää.

Tekniikka jatkaa nopeaa kehitystään

Televiestintä- ja IT-maailman tekninen kehitys jatkui vuonna 2006 vähintään yhtä inte­n­sii­vi­senä kuin aiemm­inkin. Tärkeänä oi­va­llu­ksena – ainakin johtavassa mobi­ili­ver­kko­yhtiö Eri­csson­issa – pide­ttiin sitä, et­tei GSM oll­ut kuo­lem­assa pois vai­kka niin en­nus­tettiin.

Kiina yllätti televiestintämaailman kehittämällä oman 3G-standardinsa, joka tunnetaan lyhenteellä TD-SCDMA. Tässä kiinalaisten vertailu pohjoismaisten toimijoiden ajamaan kilpailevaan 3G-standardiin, WCDMA:han.

”Luulimme pitkään 3G:n koituvan GSM:n tuhoksi. GSM kuitenkin jatkuvasti ylitti myyntiennusteet vuodesta toiseen. Näimme entistä enemmän tapauksia, joissa tarvittaisiin vain rajallinen radiokapasiteetti ja joissa GSM olisi sopiva. Samanaikaisesti kehitystyö teki GSM:stä entistä paremman ja halvemman", kertoo Ericssonin silloinen radiotekniikan päällikkö Marie Westrin. Yli tuhat Ericssonin työntekijöistä työskenteli edelleen GSM:n

Kiinan viranomaiset päättivät, että China Mobile, maailman suurin mobiilioperaattori, jolla oli v. 2006 noin 300 miljoonaa asiakasta, rakentaisi 3G-verkkonsa TD-SCDMA-tekniikalla.

teknisen kehittämisen parissa. Heitä oli enemmän kuin LTE-4G-tekniikan parissa työskenteleviä.

Ensimmäiset HSPA-verkot otettiin juuri näihin aikoihin kaupalliseen käyttöön. Ensimmäisenä ehti juuri ennen vuodenvaihdetta 2005–2006 amerikkalainen matkapuhelinoperaattori Cingular Wireless. Maksiminopeus oli aluksi 7,2 Mbps alasuuntaan ja 384 kbps yläsuuntaan.

Mutta jälleen tapahtui jotain odottamatonta. Kiina ilmoitti valitsemastaan 3G-tekniikasta. Se ei valinnut mitään aiemmin kuvatuista vaihtoehdoista vaan ilmoitti esittelevänsä oman 3G-standardinsa. Kiina halusi välttää globaaleille mahtipelaajille maksettavat lisenssimaksut ja korostaa riippumattomuuttaan.

Kiinan 3G-tekniikka sai nimekseen TD-SCDMA (Time Division-Synchronous Code Division Multiple Access). Oli välittömästi selvää, että tilanne oli taas muuttunut täysin Kiinan ennenkuulumattomien volyymien vuoksi.

Valtava volyymikasvu

Vuonna 2006 vallitsevana trendinä oli ennen kaikkea kuitenkin mobiililaajakaistan käytön valtava kasvu. Liikennemäärä kaksinkertaistui kuudessa kuukaudessa. Kuluttajien luoma sisältö vaikutti liikennemääriin entistä enemmän – erityisesti YouTuben takia.

Tämän seuraksena välityskapasiteettiin muodostui nopeasti pullonkaula. Ericssonin kaltaisille yhtiöille se oli tietysti hyvä uutinen. Mitä enemmän videopätkiä ihmiset latasivat Internetiin, sitä enemmän tilauksia kasvavalle nettikapasiteetille oli odotettavissa.

Asia nostettiin esiin myös JNT:n vuoden 2006 vuosikertomuksessa. ”Infrastruktuurilta tullaan vaatimaan entistä enemmän, jotta kykenemme toimittamaan asiakkaille heidän haluamansa palvelut [...] Paikallisesta näkökulmasta katsottuna tämä on erittäin tärkeä seikka. Perusedellytyksenä on, että alueemme yrityksillä ja kotitalouksilla on käytettävissään nopeat tietoliikenneyhteydet [...] Tämän takia aiomme edelleen panostaa etenkin alueen

ainakin kaupungin keskustassa. DNA avasi silloin alueen ensimmäisen 3G-aseman kaupungin vesitorniin.

Novacall kriisissä

Callcenter-ala oli Suomessa vielä kasvuvaiheessa, ja yhä useampi yritys ulkoisti asiakaspalvelunsa kokonaan tai osittain. Mutta hintapaine oli kova. Tilaajat olivat saaneet hyvää harjoitusta kilpailuttamalla call center -yrityksiä toisiaan vastaan. Kilpailua vääristi se, että osa toimijoista sai julkista tukea. Myynnit ja fuusiot loivat vuoden aikana uusia ryhmittymiä. Muun muassa ruotsalainen Tradimus osti suomalaisen Excellent-yrityksen. Myös Novacall herätti kiinnostusta tanskalaisissa ja ruotsalaisissa ostajaehdokkaissa.

Novacallille oli kuitenkin alkanut kasaantua ongelmia. Toimitusjohtaja Tommy Wikman kuvaili tausta-analyysissä, kuinka DNA:n osuus yhtiön suurimpana asiakkaana oli hallinnut toimintaa vuosina 2001–2004. DNA:n lisäksi Novacall oli täydentänyt toimintaansa joillain verrattain pienillä toimeksiannoilla. Kun DNA ryhtyi vuonna 2005 harjoittamaan osaa asiakaspalvelustaan itsenäisesti, Novacallin profiili suhteessa muiden asiakkaiden tarpeisiin oli vinossa.

Yksi hankaloittava tekijä Novacallin kannalta oli työntekijäpuolen työehtosopimuksen

solmiminen Toimi­hen­kilö­uni­onin eikä, ku­ten us­ei­mmat kil­pai­li­jat, Pal­velu­alo­jen amma­tti­li­iton (PAM) kan­ssa. Tämän vuo­ksi Nov­a­cal­lin pal­kka­kus­tan­nu­kset oli­vat suur­em­pia kuin kil­pai­lij­oilla. Yri­ty­ksestä org­ani­sato­risen kotipaikan muut­tam­ise­ksi vuo­den 2005 alu­ssa luo­vutt­iin amm­atti­järje­stöjen edu­sta­jien vast­ustu­ksen takia.

Vuonna 2005 Novacall vähensi henkilöstöään yli sadalla työntekijällä sekä toteutti sääs­tö­toi­men­pit­eitä ja rati­on­a­liso­inteja. Vuo­den 2006 alu­ssa aloi­te­ttin kampanja, jonka tar­koi­tuk­sena oli hou­kut­ella uu­sia, ete­nkin suur­empia asia­kkaita.

Tästä huolimatta Novacallin kuukausitulos oli vuoden 2006 aikana tasaisesti miinuspuolella noin 200 000 euroa. Vuositulos osoitti 2,5 miljoonan euron tappiota ja 8,1 miljoonan euron liikevaihtoa.

Hälyttävä tilanne pakotti omistajat heinäkuun alussa sijoittamaan Novacalliin runsaat miljoona

Fagerholm, joka oli myös OFC-Datan toimitusjohtaja.

Viikkoa myöhemmin laaditussa raportissa Fagerholm totesi Multi.fi:n taloudellisen tilanteen katastrofaaliseksi. Henkilöstökulut olivat vuoden aikana nousseet 60 prosenttia eli siis sen jälkeen, kun JNT oli luovuttanut lisää varoja Multi.fi:n käyttöön. Liikevaihto sitä vastoin ei ollut kasvanut juuri lainkaan; sen odotettiin asettuvan noin 3,7 miljoonan euron vaiheille vuonna 2006. Infrastruktuuriin tehdyt investoinnit olivat ylimitoitettuja.

Pikaisesti asetettu saneerausryhmä arvioi, että Multi.fi:ssä voitaisiin toteuttaa 223 000 euron nettosäästö vielä vuoden 2006 aikana. Vuonna 2007 voitaisiin toteuttaa 470 000 euron saneeraukset. Vuonna 2006 olisi kuitenkin mahdotonta saavuttaa positiivista tulosta.

Glenn Häger oli edelleen yhtiön palveluksessa entisillä ehdoilla, mutta hän ilmoitti suunnittelevansa uutta, konsulttipalveluja myyvää yritystä. Hänellä ei ollut Multi.fi:ssä toimitusjohtajasopimusta.

Saneerausryhmä tuli siihen tulokseen, että Multi.fi:n talouden tasapainottamiseksi tarvittaisiin vielä 500 000 euroa lisää. Rahoitus pitäisi toteuttaa omana pääomana. Glenn Häger ei halunnut osallistua tähän, vaan ilmoitti päinvastoin olevansa kiinnostunut myymään kokonaan tai osittain osuutensa Multi.fi:n osakekannasta.

Jos JNT päättäisi laittaa lisää pääomaa Multi.fi:hin, JNT:stä tulisi sen enemmistöomistaja, mikä automaattisesti tekisi Multi.fi:stä tytäryhtiön. Se ei ollut hallitukselle odottamaton skenaario, mutta hallitus ei ollut kuitenkaan suunnitellut tämän tason kustannuksia, joissa ei ollut mukana Hägerin Multi.fi:lle antama takaussitomus 217 000 euron lainalle.

Multi.fi vaihtaa omistajaa

Uusi hallitus nimitettiin Multi.fi:n yhtiökokouksessa 8. kesäkuuta. Maria Höglund ja Peter Boström korvasivat Jan-Erik Frostdahlin ja Timo Prittisen, jotka olivat istuneet samassa hallituksessa Hägerin kanssa yhtiön perustamisesta lähtien vuodesta 1999. Uuden hallituksen tärkeimpänä tavoitteena oli saada kunnon käsitys yrityksen nykytilasta.

Kuka siirtyisi omistajaksi Glenn Hägerin jälkeen? JNT oli itsestään selvä ehdokas, mutta Multi.fi oli vakiintunut yhtiö ja saavuttanut jalansijaa myös Vaasan seudulla. Kesän aikana pelissä tehtiin erilaisia siirtoja tunnelmissa, jotka eivät olleet parhaimmasta päästä. Vaasan Läänin Puhelin kuului niihin, jotka saivat ehdotuksen. Syksyn tullessa JNT ja Häger olivat kuitenkin päässeet sopuun. Asiasta julkaistiin lehdistötiedote 26. syyskuuta.

Glenn Häger rakensi kahdentoista vuoden aikana Multi.fi:n; Suomessa on vain harvoja vastaavia uranuurtajia. Tässä työhuoneessaan kesällä 2011. Vapaa-aika kuluu musiikkia luoden.

”Paikallisena yhtiönä haluamme varmistaa, että alueemme asiakkailla on käytössään hy­vät kommunikaatio­yhteydet ja tark­oitu­ksen­muk­ai­nen pal­velu­tar­jon­ta”, komme­ntoi Ma­ria Hög­lund lehd­istötiedo­tteessa, jossa sano­ttiin Mul­ti.fi:n ole­van laaja­kaista­palve­lujen joht­ava toimi­ttaja

VLP suhtautui Internetin mahdollisuuksiin aluksi ep­äi­llen, mutta vuonna 2006 sille tarjoutui mah­doll­i­su­us os­taa Mul­ti.fi. JNT veti kui­ten­kin pi­de­m­män ko­r­ren. Ku­va VLP:n vu­osi­kert­omu­ks­esta 2006.

Piet­ar­saaren alu­eella ja kerro­ttiin yrit­yksen laajen­tuneen voi­makk­aasti viime vuo­sien aikana.

Kaupan myötä myös OFC-Datasta tuli JNT:n tytäryhtiö. JNT omisti siitä tästä lähtien 81 prosenttia ja Ove ja Kristina Fagerholm 19 prosenttia.

JNT-hallitusta varten laatimassaan aineistossa Maria Höglund kuvaili, miten JNT:n, Multi.fi:n ja OFC-Datan välistä yhteistyötä voitaisiin tehostaa. Esimerkiksi Multi.fi:n koko henkilöstö muuttaisi Tehtaankadulta Alholminkadulle. Asiakaspalvelu ja markkinointi hoidettaisiin yhteisesti. JNT:n yritysmyyjät huolehtisivat myös Multi.fi:n asiakkaista. Kaikki talous- ja tukitoiminnot siirrettäisiin JNT:lle.

Myös ”vanhan” ja "uuden” tekniikan välistä yhteistyötä oli parannettava.

”Aikaisempi 'muuri' JNT:n ja Multi.fi:n välillä on johtanut siihen, että JNT on säilyttänyt va­n­haa tekniikkaa, kun taas Multi.fi on pa­no­st­anut uut­een. Tarvitaan läheisempää yht­eis­työtä, jotta saadaan aikaan järkevä siir­tymä vanhasta uuteen. Multi.fi:n tekn­inen hen­ki­lös­tö on aje­ttu alas tasolle, jossa toiminnan yllä­pitä­mise­ksi vaadi­taan yhte­is­työtä JNT:n hen­kilös­tön kan­ssa”, Maria Hög­lund tot­esi muun muassa.

Multi.fi:lle nimitettiin uusi hallitus ylimääräisessä yhtiökokouksessa 16. lokakuuta: Maria Höglund, Kenneth Nylund ja Stefan Skytte.

JNT-ryhmälle laadittiin uusi organisaatiomalli lokakuussa. Juridisesti kyseessä oli edelleen kolme eri yhtiötä – JNT, Multi.fi ja OFC-Data – mutta nyt ne olivat saman organisaation sisällä. Myynti, tekniikka ja verkko muodostivat kolme operatiivista yksikköä, sekä myös talouden ja IT:n tukitoiminnot.

Toimitusjohtaja Ove Fagerholm raportoi joulukuussa, että Multi.fi:n henkilöstö oli supistunut kahdestakymmenestäseitsemästä kahteentoista. Kannattamattomat DSLAM:it lakkautettiin muun muassa Taklaxissa ja Vaasassa. IP-kauttakulkuliikenteen kulut olivat pienentyneet liittymien irtisanomisella ja sopimusten uudelleenneuvotteluilla. Oman runkoverkon ja eri liittymien kulut olivat kuitenkin vielä ”ylisuuria”. Tasainen uusien asiakkaiden ilmaantuminen oli kuitenkin positiivista.

”Multi.fi:n henkilöstön ydinjoukko taisteli herkeämättä pitääkseen yrityksen pinnalla. Vaikeissa tilanteissa erotetaan jyvät akanoista, ja yhtiön kantavat voimat ovat ansainneet suuren tunnustuksen”, Maria Höglund kommentoi jälkikäteen.

Entistä enemmän laajakaista-asiakkaita

Vaikka Multi.fi:n liikevaihto polki paikallaan, asiakkaiden määrä siis kasvoi. Vuosiluvut kertoivat vaikuttavasta laajakaistaliittymien 27 prosentin kasvusta, mitä voidaan verrata kiinteiden puhelinliittymien 5 prosentin vähenemiseen. Kiinteät puhelut ohjautuivat entistä enemmän IP-pohjaisiin palveluihin sekä yritys- että yksityisasiakkaiden puolella.

JNT myös ajoi omaa VoIP-ratkaisuja edistävää

JNT oli uranuurtaja myös internet-pohj­ais­issa pu­he­lu­issa. It­se tuo­te­tut IP-Vo­ice-pal­ve­lut tuo­tiin mark­kino­ille v. 2006. Tä­ssä muut­amia lo­go-eh­do­tu­ksia.

kehitysprojektiaan. Sen perustaksi muodostui Wengo: avoimen lähdekoodin vaihtoehto Skype-palvelulle. Tavoitteena oli oma MultiVoice-tuote ja MultiPhone-asiakasportaali. Pietar­saare­lais­yritys Sesca oli muk­ana kehi­tys­työ­ssä. Ensi­mmäinen Multi­Voice-palv­elu voit­iin ottaa käytt­öön vuo­den 2006 syks­yllä.

Myös siirtyminen digitaaliseen TV:hen sai vauhtia vuoden aikana. Vuoden 2007 alussa noin puolella kotitalouksista arvioitiin olevan digiboksi. Enemmistö oli ostanut ohjelmakortin voidakseen katsoa Ruotsin TV-kanavia. Myös maksu-TV-kanavat olivat kasvattaneet voimakkaasti suosiotaan.

”Kehitys kulkee siihen suuntaan, että kaikki lankayhteydestä riippuvainen kommunikaatio siirtyy kuituyhteyksiin. Tämä tosiasia on ohjannut toimintamme kehitystä jo useita vuosia. Kuidun etuna on, että yhden ainoan verkon avulla voimme siirtää sekä puhelin-, data- että TV-kuvaa. JNT:n verkkon asiakkaat siirretään järjestelmällisesti kuituliittymiin", kuvailee toimitusjohtaja Maria Höglund ensimmäisessä vuosikertomuksessaan.

Vuoden muita merkittäviä uutistapahtumia olivat JNT:n GSM-tukiasemien myynti, sillä yhtiö oli tähän asti vain vuokrannut niitä DNA:lle (maksu koostui Finnetin osakkeista), JNT:n hälytin- ja turvallisuustoiminnan myynti GT:lle, JNT:n varastotoiminnan siirto Ostromap-yritykselle, ja ylimääräisen yhtiökokouksen hyväksyntä JNT:n uudelle yhtiöjärjestykselle 9. marraskuuta.

Kuitujulistus

Maria Höglund palasi kuitupohjaisen kom­muni­kaa­tio­ver­kon tarjoamiin mahd­olli­suuk­si­in Jakob­st­ads Tid­ning -leh­den mar­ras­kuis­essa artikke­lissa.

”Voidaan kysyä, tarvitaanko paikallisia teleoperaattoreita nyt, kun joissain kylissä rakennetaan kuitutekniikalla kyläverkkoja ja osittain myös kuntaverkkoja.

Kuituoptiikka toimii siten, että ytimen valonsäde kokonaisheijastuu kuoren rajapintaa vasten. Valo pystyy näin kulkemaan hyvin pitkiä matkoja edellyttäen, että ydin on optisesti tiheämpää kuin kuori. Kuituoptisen järjestelmän hävikki johtuu pääasiassa pienistä epäpuhtauksista, jotka absorboivat osan valosta.

Maria Höglund kuvaili kyläverkkojen hyötyjä ja haittoja. ”Lehdistössä puhutaan usein kui­tu­yh­tey­ksien nop­euden tuom­asta hyödystä. Mu­tta kylä­kuitu­kaapeli on nopea aino­astaan oman ver­kon sisällä. Kylä­kuitu­kaapeli ei vai­kuta Inter­netin nopeu­teen, sillä sii­hen vaiku­ttavat yhte­ydet voi­vat sij­aita jopa tois­ella puol­ella maa­palloa.”

Toisin sanoen, kyläkuituverkko on rii­ppu­vai­nen muun muassa teleoperaattoreiden ja mui­den toimitta­mista palvel­uis­ta. Jon­kun pitää myös koord­inoida kylä­ver­kkoa, huole­htia sen yllä­pidosta ja neuvo­tella sen palve­luista. Jon­kin aikaa tähän ehkä riit­tää joku tuli­siel­uinen ih­mi­n­en, mutta mikä on pitkä­kest­oinen rat­kaisu?

Maria Höglund näki yhtäläisyyksiä paikalliseen kaapeli-TV-verkkoon, joka aikoinaan rakennettiin talkoovoimin. Vähitellen suurin osa näistä verkoista siirtyi teleoperaattoreille. ”Kuitu on nykypäivänä ’trendikästä’, mutta olemme JNT:ssä päättäneet olla tekemättä kuitulaajennuksia kovin suurieleisesti, vaan pikemminkin pyrimme laajentumaan määrätietoisesti ja kustannustehokkaasti.”

Sanomana oli, että JNT piti itseään luonnollisena vaihtoehtona kuituverkon rakentamiselle. Se, milloin asiakkaat katsoivat tarvitsevansa kuitua ja miten he suhtautuisivat kuluihin, oli epäselvää. ”Usein laajakaistasta puhuttaessa kuulee sanaa 'ilmainen’ [...] mutta valitettavasti tässä maailmassa on erittäin vähän ilmaisia asioita, eikä laajakaista kuulu niihin.”

Atlas-hanke

JNT:n hallitus palasi syksyllä 2006 joka kokouksessaan Finnetiin ja DNA:han liittyviin asioihin. Finnetin kahtiajaon todettiin muodostuneen entistäkin selvemmäksi. Iisalmen Puhelimen mainittiin vaihtaneen leiriä ja nyt tekevän yhteistyötä G18:n kanssa. Suurena asiana oli kuitenkin, että G8 halusi nyt konsolidoida yhtiöiden toiminnan kaikkinensa ja kokonaan.

Se kulki sisäisesti koodinimellä Atlas ja tarkoitti, että G8-yhtiöt suunnittelivat siirtävänsä myös kiinteiden verkkojensa liiketoiminnan Finnet Oy:lle luodakseen näin valtakunnallisen täyden palvelun operaattorin. Tämän mukaisesti ne edelleen kasvattaisivat omis­tus­taan Fin­net­issä. ”Tällä pyritään tehos­ta­maan toi­min­taa koko­nais­uut­ena ja poist­amaan pää­lle­kkäi­siä toi­min­toja. Ai­kaa myö­ten pyr­itään saa­maan likv­idite­ettiä Fin­net Oy:n osake­omis­tuk­sesta”, JNT:n pöytä­kir­jassa kommen­toi­daan syys­kuun lopussa.

G18 vastasi tähän mullistavaan suunnitelma­an solmimalla yhteistyösopimuksen TDC Songin kan­ssa. TDC Songin toiminta Suomessa suun­tau­tui va­littu­ihin yri­tys- ja yksi­tyis­asia­kkai­siin lähi­nnä Hel­sin­gin seud­ulla, jossa yht­iöllä oli sill­oin myös ain­ut myyn­ti­kontt­ori­nsa. TDC Song­illa oli JNT:n alue­ella vain muut­ama harva asi­akas.

JNT:n pöytä­kirja:

”G18 haluaa jatkaa paikallisyhtiöinä, jotka ohjaavat itse toimintaansa. Yhtenä pelon aiheena on, että G8 (jolla on 2/3:n enemmistö Finnet Oy:ssä) myy DNA:n ja silloin jäädään täysin ilman mobiilioperaattoria. TDC Songin sopimuksen avulla voidaan tarpeen mukaan siirtyä myymään sen palveluja laajemmassa määrin. G18:n ensisijaisena tavoitteena näyttää kuitenkin olevan yhteistyö DNA:ssa, jos yhtiöstä päästään jonkinlaiseen yksimielisyyteen.”

Tällä G8:n askeleella myös JNT:n raja tuli vastaan. JNT:n ydintoiminnan siirtämistä Finnetiin ei ollut suunniteltu missään vaiheessa. ”Passiivinen roolimme G8:ssa ei ole kohdannut vastarintaa, mutta ajan mittaan voimme tuskin olla mukana, jos emme myös käytännössä ryhdy vastaaviin toimenpiteisiin kuin ryhmän muut jäsenet. JNT on G8:lle niin pieni toimija, ettei se vaikuta G8-ryhmään, olemmeko mukana vai emme”, hallituksen pöytäkirjassa kommentoidaan.

”Todennäköisesti olemme jälleen kulkemassa kohti vastaavaa kahtiajakautumista kuin mikä koettiin 1990-luvun lopussa HPY:n (nykyisen Elisan) irrottautuessa Finnet-ryhmän yhteistyöstä. JNT:n ideologian ja omistajarakenteen näkökulmasta siirtyminen G18:aan olisi luonnollista, mutta siinä tapauksessa se todennäköisesti vaikuttaisi myös Novacallin tulevaisuuteen. Novacallilla on nykyään viisi omistajaa, jotka kaikki kuuluvat G8-ryhmään. Novacallin toiminnalle ei ole eduksi, jos JNT sen suuromistajana vaihtaa leiriä.”

Asia oli akuutti sikäli, että DNA:n tarkoituksena oli vielä saman vuoden kuluessa ulkoistaa asiakaspalvelunsa. ”Tehtävä olisi erittäin tärkeä Novacallille, ja sen vaarantaminen ’ryhmänvaihdoksella’ ei juuri nyt ole järkevää.”

Hallituksen päätökseksi tuli: ”JNT jatkanee vielä yhteistyötä G8:n kanssa, mutta ei lähde muiden yhtiöiden kesken suunnittelemaan tiiviimpään strategiseen ja käytännön yhteistyöhön. Mahdollista siirtymistä G18:aan selvitettäneen edelleen, ja tavoitteena tulisi olla, mikäli se on tarkoituksenmukaista, että JNT noudattaa samaa linjaa kuin naapuriyhtiömme.”

Finnetin uusi hajaannus yhä lähempänä

Lokakuun lopussa asiasta keskusteltiin jälleen. Miten JNT suhtautuisi G8:n valmistelemaan

Marian galleria: Christian Strang

”Kunnianhimoinen myyjä, joka tietää kaiken tietämisen arvoisen tietokoneista ja peleistä.”

Marian galleria: Richard Finnberg

”Ricki hoitaa verkon kytkennät ja asiakasliittymät vuosien kokemuksella ja suurella asiantuntemuksella.”

Marian galleria: Juhani Isomäki

”Asiakkaiden arvostama kunni­an­himo­inen kaveri, joka on sit­ou­tu­nut kehittämään meidän työ­tap­aamme.”