TULEVAISUUS ON NYT

Vu­on­na 2010 va­lo­kui­tu oli al­ka­nut pe­ru­ut­ta­mat­to­mas­ti val­lo­it­taa Pi­e­tarsaa­ren seutua. Mut­ta oli­ko valin­ta osu­nut avo­i­mi­in verk­ko­i­hin?

Hå­kan Löfqvist: ”Ly­hyt va­s­taus on ei. Hy­vin har­vo­in asi­ak­kaat kysy­ivät avo­in­ta verk­koa. Ak­ti­vistit kui­ten­kin pi­tivät ko­vas­ti me­lua asi­as­ta. He sa­i­vat ai­kaan pal­jon savua vä­hästä tu­les­ta.”

Mi­tä avo­in verk­ko oi­ke­as­taan on? Se voi eh­kä ku­u­lostaa sil­tä, et­tä sig­naa­le­ja vo­i­si avo­i­mis­sa ver­ko­is­sa lä­het­tää mi­ten ta­han­sa, mut­ta ni­in yk­sin­ker­tais­ta se ei ole. Tar­vi­taan jouk­ko pe­ru­sa­se­tuksia ka­na­vo­in­tia, lä­he­ty­stä, IP:tä ynnä mu­u­ta varten. Mi­ten ni­i­stä so­vi­taan?

Ken­neth Nylund: ”Avo­i­men ver­kon kä­si­te oli vä­hin­tään­kin se­ka­va alu­s­ta al­kaen, ja to­i­mi­jat tar­ko­it­ti­vat sillä – ja tar­ko­itta­vat eh­kä edel­leen – lu­ulta­vas­ti vä­hän eri asio­i­ta. Yri­tim­me omal­ta osal­tal­tam­me tu­o­da kä­sit­tee­seen sel­vyyt­tä TE­KESin tu­el­la v. 2008 käyn­ni­stämälläm­me hank­ke­el­la ’Open Ac­ces­sin li­i­ke­to­i­min­ta­mal­li’, jon­ka tu­lok­se­na vu­o­den 2009 lo­pus­sa syn­tyi Ne­tix­O­pen-kon­sep­ti.”

Ken­neth Nylund to­i­mi it­se Ne­tix­O­pe­nin pro­jek­tin­joh­ta­ja­na ja esit­te­li han­ket­ta mm. se­mi­naa­ris­sa, jon­ka JNT to­teut­ti yh­des­sä Po­h­jan­maan li­i­ton kans­sa Pi­e­tarsaa­res­sa jou­lu­ku­us­sa 2009. Pi­lot­ti­hank­kee­seen osal­listui vi­i­si kui­tu­verk­koa – KrsNET (550 kui­tu­li­it­tymää); Dy­na­mo Net, När­piö (630); Both­nia Bro­ad­band, Maa­lah­ti (500+); JNT (400) ja KNT-Net (400) – ja pal­velun­to­i­mit­ta­jat

Steve Jobs lanseerasi iPadin, Applen taulu­tieto­koneen, jossa on 9,7 tuu­man koske­tus­näy­ttö, San Fran­cisco­ssa 27. tammi­kuuta 2010.

An­via, PPO ja JNT, jot­ka ka­ik­ki to­i­mit­ti­vat pi­lot­ti­hank­kee­seen In­ter­ne­tin, IP-TV:n ja Vo­IP:n.

Ver­koil­le ase­tet­ti­in vaa­ti­mukse­na, et­tä ni­i­den tu­li­si pääo­sin täyt­tää Vi­es­tin­tä­vi­ras­ton, FI­CO­RAn, ope­raat­to­ri­ra­ja­pin­taa ko­ske­vat määräyk­set.

JNT:n IT-päällikkö Kenneth Nylund oli avain­hen­kilöitä Vies­tintä­vir­aston open access –’pilotti­työ­ryh­mässä’ vuos­ina 2009–2010.

Hank­ke­es­sa py­rit­ti­in mi­ni­moi­maan verk­ko­jen ke­ski­nä­i­siä ri­ippu­vu­uksia ja li­säämään käyttö­var­mu­ut­ta kyt­ke­mällä ver­kot suo­raan oman va­lo­kuidun kaut­ta tai ns. aal­lon­pi­tu­us­ka­na­vo­in­nil­la, jo­ka mah­dol­listi usei­ta sama­nai­ka­i­sia si­ir­to­ja

saman lin­kin kaut­ta.

Ver­kot li­i­tet­ti­in Ne­tix­O­pe­nin li­i­tyn­täpis­te­i­si­in An­vi­an lai­te­ti­lo­is­sa Vaa­san Hu­u­to­ni­e­mel­lä ja In­no­Ga­tes­sa Kokko­las­sa. Jär­je­s­tys oli seu­raa­van­lai­nen:

• Pal­velun­to­i­mit­ta­ja te­kee li­i­tyn­täpyyn­nön Ne­tix­O­pe­nin tilauspor­taa­lin kaut­ta.
• Ne­tix­O­pen ti­laa ver­ko­no­mista­jan li­i­tyn­nän Ne­tix­O­pe­nin ho­i­ta­man verk­ko­ra­ja­pin­nan kaut­ta.
• Ver­ko­no­mista­jan yl­läpi­täjä to­teut­taa li­i­tyn­nän (vir­tu­aa­li­sesti) ja kuit­taa työn.
• Ne­tix­O­pen kuit­taa työn pal­velun­to­i­mit­ta­jal­le.

Ai­van käytän­nön ta­sol­la asi­ak­kaan li­i­tyn­tä kon­fi­gu­ro­i­daan nä­in ir­ti kui­tu­ver­kon bulk­ki-In­ter­net-VLA­Nis­ta ja oh­ja­taan pal­velun­to­i­mit­ta­jan pal­velu- VLA­Ni­in (In­ter­net, IP-TV, yri­tys­verk­ko ym).

Pohjanmaa oli valokuituyhteyksien edelläkävijä Suomessa. Asiaa pohti muun muassa
Pohjanmaan liitto.

VAL­TA­KUN­NAL­LIS­TA KI­IN­NOSTUS­TA

Vi­es­tin­tä­vi­ras­to FI­CO­RA ki­in­nostui Ne­tix­O­pe­nis­ta hank­keen ede­tes­sä ja ni­mit­ti asi­aan oman työr­yh­män­sä. Ken­neth Nylund esit­te­li sen jä­se­nenä JNT-han­ket­ta myös Vi­es­tin­tä­vi­ras­tol­le ja osal­listui työr­yh­män maa­lis­ku­us­sa 2010 esit­te­le­män kah­den ra­por­tin laadin­taan: JNT:n pi­lot­ti­hank­keen loppu­ra­por­tin se­kä ra­por­tin ni­mel­tään ’Tasa­pu­o­li­nen pääsy – su­o­ma­lai­nen Open Ac­cess –mal­li’.

Ne­tix­O­pen-hank­keen tu­lok­se­na ei loppu­jen

Tiina Sjögren, Pietarsaaren kaupunginhotellin toimitusjohtaja, sai JNT:n uskollisena asiakkaana palstatilaa JNT-lehdessä 2010.

lo­puksi kui­ten­kaan syn­tynyt li­i­ke­to­i­min­ta­mal­lia, mut­ta sen ku­lues­sa ra­ken­net­ti­in tär­keää osaa­mis­ta ja ke­hitet­ti­in mal­li pal­velu­jen to­i­mit­ta­mi­seen avo­i­mis­sa ver­ko­is­sa.

Ken­neth Nylund: ”Ylei­sesti ot­taen ka­ik­ki alu­een to­i­mi­jat, ni­in JNT ku­in kui­tu­o­su­us­kun­nat­kin, oli­vat ai­ka yk­si­mi­e­li­siä si­i­tä, et­tä Ne­tix­O­pen-

Leif Björkgren, JBB tilitoimiston toimitusjohtaja, kertoi, miten yhtiön työntekijät pystyivät JNT:n tekniikan ansiosta tekemään töitä kotoa käsin.

mal­li oli hy­vä. Ong­el­ma­na oli vain, et­tä jon­kun täytyy hal­lin­no­i­da kon­sep­tia ja teh­dä käytän­nössä er­i­nä­i­siä asio­i­ta, mikä mak­saa. Käytän­nössä vain JNT:llä oli si­i­hen re­surs­sit, ja se oli si­is ai­noa, jo­ka vo­i­si koo­ta lang­at yh­teen pal­velun­to­i­mit­ta­ji­en ja fyy­si­sen ver­kon välillä.”

Ka­ik­ki kui­tu­ak­ti­vistit eivät si­i­tä ilahtu­ne­et. JNT yrit­ti löytää ne­ut­raa­lia yh­te­i­styömu­o­toa kon­sep­tin jat­ko­ke­hittä­mi­stä varten. Mu­un mu­as­sa esi­tet­ti­in osu­us­kun­nan pe­rus­ta­mis­ta, ko­ska si­inä kust­an­nuk­set pysy­i­sivät al­hai­si­na. ”Jos mu­ut ver­ko­no­mista­jat eivät läh­de mu­kaan, jat­kam­me ly­hy­el­lä ai­ka­välillä to­i­min­taa JNT:n joh­dol­la ja py­rim­me pit­källä ai­ka­välillä vi­e­mään kon­sep­tia ete­en­pä­in esim. Gri­di­ti­in”, JNT:n hal­li­tuk­sen pöytä­kir­jas­sa sa­no­taan.

JNT:n sin­nik­kä­i­stä yri­tyk­si­stä hu­o­li­mat­ta mu­ut eivät tart­tu­ne­et tar­joukseen. ”Se on käytän­nössä mer­kin­nyt si­tä, et­tä osu­us­kun­ti­en ja­lot ver­kon avo­i­mu­u­den ihan­te­et ovat ve­sit­ty­ne­et ja et­tä ver­kot sol­mi­vat so­pi­muk­set yk­sit­tä­is­ten pal­velun­tar­jo­a­ji­en kans­sa käyt­tä­ji­en­sä las­ku­un”, Ken­neth Nylund ti­i­vistää. Useim­mat va­lo­kui­tu­o­su­us­kun­nat, jo­i­den kans­sa JNT ’kil­pai­lee’, osta­vat nykyään bulk­ki- In­ter­net­ka­pa­si­te­ettin­sa JNT:ltä.

JNT MU­KAAN GRI­DI­TI­IN

JNT:n hal­li­tus si­is vi­it­ta­si Gri­di­ti­in. Tämä yri­tys oli pe­rus­tet­tu kesällä 2009, ja sen tar­ko­i­tukse­na oli lu­o­da ra­ja­pin­ta, jos­sa mo­net ’pal­velun­tu­ot­ta­jat’ vo­i­si­vat kust­an­nus­te­hok­kaasti to­i­mia useil­la pai­kal­li­sil­la mark­ki­na­pai­koil­la, jo­i­ta jouk­ko pai­kal­li­sia verk­koyh­tiö­i­tä täs­sä ta­pa­ukses­sa yl­läpi­tä­i­si.

Gri­di­tin omista­jia oli­vat SSP (Sa­lo), FSP (Fors­sa), KPO (Ka­jaa­ni), Kar­jaan Pu­he­lin, Lo­vi­i­san Pu­he­lin, Ii­sal­men Pu­he­lin, ESP (Vam­ma­la), Mänt­sälän Sä­h­kö ja JNT. To­i­sin ku­in mu­ut, JNT oli Gri­di­tin pe­rus­ta­mis­vai­he­es­sa läh­tenyt mu­kaan vain pi­e­nel­lä panok­sel­la, 10 900 eu­rol­la. Tar­ko­i­tukse­na oli seu­ra­ta ke­hi­ty­stä pas­si­i­vi­se­na osak­kaa­na 1–2

Muiden, esim. Walt Disneyn, Spotifyn ja Voddlerin tuottamien palveluiden välittäminen on JNT:n peruskysymyksiä.

vu­ot­ta ja va­li­ta sen jäl­keen so­pi­va me­net­tely­ta­pa.

Huh­tiku­us­sa 2010 il­moi­tet­ti­in, et­tä IBM oli va­littu Gri­di­tin ta­vo­it­te­le­man avo­i­men pal­velu­mal­lin jär­jes­tel­mä­a­lu­s­tan to­i­mit­ta­jak­si. Eri pal­velun­to­i­mit­ta­ji­en hu­vi- ja hyö­ty­pal­velut vo­i­tai­si­in koo­ta tällä rat­ka­i­sul­la yh­teen oso­it­tee­seen. Asi­a­kas vo­i­si va­paasti va­li­ta pal­velut ja tu­ot­te­et ri­ippu­mat­ta si­i­tä, mikä yri­tys omisti verk­ko­li­i­tyn­nän.

Kil­pai­le­vat tu­o­te­mer­kit oli­si­vat si­is asi­ak­kaan saata­vil­la ai­van ku­in ta­valli­ses­sa vä­hit­tä­iskau­pas­sa, ja pal­velut to­i­mi­tet­tai­si­in ja las­ku­tet­tai­si­in

Walt Disney avaamassa Disneylandin huvipuistoa Kaliforniassa. Hänen kerrotaan saaneen idean huvipuistoon käydessään Kööpenhaminan
Tivolissa.

pai­kal­li­sen verk­koyh­tiön kaut­ta. Tu­le­vi­en verk­kokaup­po­jen lan­se­e­rauk­sen en­nus­tet­ti­in vo­i­van ta­pahtua jo vu­o­den lo­pus­sa.

Mi­tä tämä mer­kit­si JNT:lle? Ko­ke­mus oli oso­it­ta­nut, et­tä pi­en­ten to­i­mijo­i­den oli vai­kea hou­ku­tel­la su­u­ria pal­velun­to­i­mit­ta­jia. Spo­ti­fy, Vodd­ler ja Dis­ney mai­nit­ti­in esi­merk­ke­inä. Gri­di­tillä sen si­jaan oli tar­vitta­va pai­no­ar­vo.

Walt Disneyn v. 1928 luoma piirroshahmo Mikki Hiiri sisältyy sekin JNT:n tarjontaan.

”Vaihto­ehto­na [jos em­me pa­nos­ta pal­velu­jen myyn­ti­in] on, et­tä keski­tym­me yhä enem­män pel­kästään ver­kon ra­ken­ta­mi­seen ja et­tä jo­ku to­i­nen to­i­mit­taa sit­ten pal­velut ver­kos­sa”, Ma­ria Höglund to­te­si esi­tel­les­sään asi­aa hal­li­tuksel­le. Hal­li­tus päät­ti, et­tä JNT läh­ti­si täy­sin vo­i­min Gri­di­ti­in osta­mal­la sen osak­kei­ta 185 300 eu­rol­la plus ju­ok­se­val­la, kuta­kin li­i­tyn­tää koh­ti pe­rit­tävällä ku­ukau­si­maksul­la.

JNT LÄH­TEE MU­KAAN ONESTREA­MI­IN

JNT läh­ti mu­kaan to­i­se­en­kin mer­kit­tävään hank­kee­seen, OneStrea­mi­in, jo­ta sen avautues­sa hel­miku­us­sa 2010 ku­vat­ti­in ai­nut­laa­tu­i­sek­si kan­sa­in­väli­sek­si ope­raat­to­rei­den väli­sek­si yh­te­i­styöksi ja Eu­roo­pan su­u­rim­mak­si avo­i­mek­si ver­kok­si, jos­sa on 20 000 kilo­metria va­lo­kui­tua, kyt­ken­täpis­te­i­tä yli tu­han­nel­la paik­ka­kun­nal­la ja su­u­rin mah­dol­li­nen si­ir­to­no­peus.

JNT:n mark­ki­no­in­tijoh­ta­ja Ste­fan Skyt­te ker­too pro­ses­sin saa­neen al­kun­sa KD-Softin kans­sa har­jo­i­te­tus­ta yh­te­i­styö­stä, sillä KD- Sof­til­la oli jo en­ne­stään yh­teyk­siä väs­ter­bot­teni­lai­seen AC-Net­ti­in. AC-Net on Ru­ot­sin ki­ista­ton laa­ja­ka­ista­pi­o­ne­e­ri. Sen pe­rus­ti­vat jo v. 1996 Väs­ter­bot­te­nin maakäräjät, alu­een yrit­täjät ja lää­nin kun­nat. AC-Net ra­ken­si en­sim­mä­i­senä Ru­ot­sis­sa kui­tu­ver­kon, jo­ka yh­disti lää­nin ka­ik­ki taa­ja­mat ja jol­la oli omat sol­mu­pis­te­et jo­ka kun­nas­sa.

AC-Ne­tin to­i­mi­tu­sjoh­ta­ja Eva-Ma­rie Marklund ti­i­visti yri­tyk­se­stä saadut ko­ke­muk­set nä­in: ”Laa­ja­ka­ista­tar­peil­le ei ole ra­jaa. Mi­tä enem­män laa­ja­ka­istaa, si­tä enem­män käyttöä ja si­tä useam­pia ka­pa­si­te­et­tia vaa­ti­via pal­velu­ja mark­ki­noil­le il­maan­tuu.”

Ste­fan Skyt­te: ”Ta­pa­sim­me Eva-Ma­rie Marklun­din yh­des­sä KD-Softin edu­sta­ji­en kans­sa. Eva- Ma­rie ot­ti yh­teyt­tä To­ny Blomqvisti­in

ker­ran ver­kosto­i­tu­mi­seen ja ajo­i­tukseen se­kä asen­no­i­tu­mi­seen uu­den­lai­si­in ko­koon­pa­noi­hin. OneStream tar­vit­si sil­lan Su­o­meen, ja me olim­me si­i­hen oi­kea kump­pa­ni. Ru­ot­sin ki­e­len tai­tom­me ti­e­ten­kin hel­pot­ti yh­tey­den­pi­toa, ja tiedäm­me jo van­has­taan, et­tä asi­ak­ka­il­lam­me on pal­jon yh­teyk­siä Ru­ot­si­in ja et­tä he seu­raa­vat Ru­ot­sin tren­de­jä.”

PE­DER­SÖ­REN LOPPU­RA­PORT­TI

Su­un­nil­leen sa­moi­hin ai­ko­i­hin, maa­lis­ku­us­sa 2010, val­mistui myös Pe­der­sö­ren kun­nan kui­tu­hank­keen loppu­ra­port­ti. Edel­lis­vu­on­na oli ka­ik­ki­in ko­ti­ta­louksi­in jaet­tu tie­do­tus­leh­ti­nen. Hank­ke­el­le oli pe­rus­tet­tu blo­gi. Vu­o­den­vaih­te­es­sa 2010 kui­tu­o­su­us­kun­taan oli li­it­tynyt no­in 300 jä­sen­tä, jo­is­ta 250 tu­li Ähtävän kun­na­no­sas­ta. Vi­i­si­to­is­ta pro­sent­tia kun­nan ki­in­te­i­stö­i­stä oli il­moit­ta­nut ole­van­sa ki­in­nostu­nei­ta li­it­tymään kui­tu­verk­koon. Li­it­ty­mis­maksuksi ar­vio­i­ti­in 2 450 eu­roa.

Ra­por­tin loppu­kom­men­tis­ta paistoi läpi jon­ki­nas­te­is­ta kat­ke­ru­ut­ta: ”Pai­kal­li­sen te­leyh­tiön su­un­nal­ta tu­le­van kil­pai­lun vu­ok­si ra­ken­ta­mis­ta ei ole vo­i­tu to­teut­taa osu­us­kun­nan ja hank­keen alun­pe­rin su­un­nit­te­le­mas­sa laaju­u­des­sa. Te­leyh­tiöt ra­kenta­vat rinnak­ka­is­ta verk­koa sub­ven­to­i­du­in li­it­ty­mishin­no­in, jot­ta ne pää­si­sivät määräämään ac­cess-ver­kon hin­no­it­telus­ta.”

Mi­ten JNT:n kui­tu­ti­i­mi kom­men­toi tätä? Hå­kan Löfqvist: ”JNT oli päät­tänyt kui­tu­ver­kon

Henrik Teir, jolla on Suupohjassa Sideby Motor –niminen yritys, on JNT:n asiakas IP-TV:ssä, Internetissä ja MultiVoicessa.

ra­ken­ta­mi­ses­ta sen perin­te­i­selle to­i­mi­alu­e­el­le, jo­hon mu­un mu­as­sa myös Pe­der­sö­ren kun­ta ku­u­luu – jo kau­an en­nen ku­in PÖF:n pe­rus­ta­mis­ta oli edes su­un­ni­tel­tu. Päätö­stä ei ol­lut mi­tään syytä pe­rua, vaik­ka alu­e­el­le sit­ten pe­rus­tet­ti­in­kin kui­tu­o­su­us­kun­ta, jo­ka al­koi kil­pail­la suo­raan JNT:n kans­sa. Mut­ta ti­e­ten­kin pi­dim­me hu­o­len si­i­tä, et­tä or­ga­ni­saa­ti­om­me oli kun­nos­sa, jot­ta py­sty­im­me vas­taa­maan kil­pai­lu­un.”

”Li­it­ty­mis­maksul­la ei ole ylipäätään mi­tään te­ke­mi­stä ver­kon pal­velu­jen hin­to­jen kans­sa, eikä JNT nä­in ol­len sub­ven­toi li­it­ty­mis­maksu­ja. Ne pe­rustu­vat mark­ki­na­hin­to­i­hin os­ta­mi­em­me vo­lyy­mi­en mu­ka­i­sesti. Mut­ta si­i­tä vo­in ol­la samaa mi­el­tä, et­tä me päätäm­me omat hin­tam­me... ku­ka muu sen te­ki­si?”

Ma­ria Höglund: ”Kui­tu­ryh­män loppu­ra­por­tin kom­men­tin taka­na on kai yk­sin­ker­tai­sesti kui­tu­ryh­män ole­tus si­i­tä, et­tei JNT to­i­mi­si kui­tu­a­si­as­sa ak­ti­i­vi­sesti ja et­tä osu­us­kun­ta vo­i­si ko­pi­o­i­da mal­lin suo­raan Su­u­po­h­jas­ta. Jos ti­lan­te­es­ta oli­si tehty kun­nol­li­nen mark­ki­na- ja kil­pai­lu­a­na­lyy­si, ole­tus oli­si he­ti pal­jastu­nut vääräk­si.”

”Rat­ka­i­se­vaa on, mi­tä asi­ak­kaat ajat­te­le­vat. Käytän­nössä jos kuidun ja mui­den (hu­o­nom­pi­en) vaihto­ehto­jen hin­na­ne­ro on li­i­an su­u­ri, osa asi­ak­ka­is­ta pri­o­ri­soi mui­ta laa­ja­ka­i­sta­tek­ni­ik­ko­ja. Hin­nan täytyy ol­la mark­ki­no­i­den mu­ka­i­nen. Kui­tu­ak­ti­vistit ovat use­in ko­ke­ne­et meidän ko­vak­si kil­pai­li­jak­si, mut­ta meidän mi­e­le­stäm­me mu­ut laa­ja­ka­ista­vaihto­eh­dot ku­in kui­tu ovat se pa­hin kil­pai­li­ja”, Ma­ria Höglund sa­noo.

Kesäku­us­sa PÖF:n hal­li­tus il­moit­ti osu­us­kun­nan li­it­ty­vän jä­senek­si Osu­us­kun­ta Fio­netsi­in, jo­ta Po­h­jan­maan pai­kal­li­set kui­tu­ver­kot oli­vat pe­rusta­mas­sa. Fio­nets mu­un mu­as­sa to­i­mit­tai­si por­taa­lin, jos­sa asi­ak­kaat vo­i­si­vat va­li­ta pal­velu­tar­jon­tan­sa. Glenn Hä­ger va­lit­ti­in PÖF:n edu­sta­jak­si Fio­netsin hal­li­tukseen.

Ähtävän kun­na­no­san kanta­ver­kon ker­rot­ti­in nyt ole­van lä­hestul­koon val­mis ja si­i­hen oli li­it­tynyt no­in 120 ti­laa­jaa, joil­la oli ver­kon pal­velut käy­tet­tä­vis­sään.

KYM­ME­NEN KUI­TU­KOK­OUS­TA

JNT to­teut­ti kym­me­nen kui­tu­kok­ous­ta vu­o­den ai­ka­na. Ne keskit­ty­ivät jos­sa­in mää­rin Ähtävään, jos­sa PÖF:llä oli va­h­voil­la. Yt­te­res­ses­sä JNT:n edu­sta­jat sa­i­vat ku­ul­la, et­tä ”jot­kut ovat jo kir­jo­it­ta­ne­et so­pi­muk­sen Pe­der­sö­ren kuidun kans­sa ja us­ko­vat, et­te­ivät he voi si­tä enää pe­rua”. Över­es­ses­sä kok­oukseen tu­li vä­hän vä­keä, mut­ta ne jot­ka tu­li­vat, oli­vat si­tä­kin mo­ti­vo­i­tu­neim­pia va­lit­se­maan JNT:n.

Lapp­for­sis­sa lä­he­tet­ti­in tie­do­tus­leh­ti­nen ka­ik­ki­in ko­ti­ta­louksi­in, mut­ta kok­ouk­sen pitä­mi­stä ei si­el­lä pi­det­ty tar­pe­el­li­se­na. Ki­iskis­sä kok­oukseen saa­pui run­saasti vä­keä, yh­teys­hen­kilö Al­lan Zitt­ran ke­ho­tukses­ta, ja kok­oukses­sa käy­ti­in vil­kas­ta kes­kus­telua, jon­ka lähtökoh­ta­na kui­ten­kin pit­käl­ti oli JNT:n v. 2002 te­ke­mä kaa­pe­li-TV-lin­ja.

Allan Zittra, Pedersören kunnanhallituksen puheenjohtaja v. 1997–2012, valittiin myös PÖF:n puheenjohtajaksi, mutta hän erosi tehtävästä jonkin ajan kuluttua.

Mun­sa­las­sa jo­i­den­kin kylälä­is­ten to­det­ti­in ole­van ”ai­ka lail­la NU-ne­tin kan­nal­la, ko­ska lu­ot­tamus ope­raat­to­rei­hin (lue: So­ne­raan) oli po­h­ja­lu­ke­mis­sa”. Kok­ouk­sen hen­ki oli myön­te­i­nen, mut­ta ”jot­kut NU-net-kan­nat­ta­jat pro­vo­so­i­vat

Markus Segervall tuli JNT:lle v. 1996; tukipilari JNT:n kantaverkon valtavassa uudistamistyössä.

JNT:n kui­tu­ti­i­mi: ”Nu­o­rem­pi su­ku­pol­vi oli ki­in­nostu­nut mut­ta to­te­si myös, et­tä heillä oli jo en­tu­u­destaan käytös­sään hy­vä TV- ku­va ja no­pea In­ter­net. NU-ne­tin edu­sta­ja oli pet­tynyt vo­i­ma­lai­tok­seen, ko­ska hän­tä ei ol­lut kutsut­tu kok­oukseen. Sock­lo­ti­in on syytä pa­la­ta lä­hitu­le­vai­su­u­des­sa. Ajan­koh­ta ei kui­ten­kaan eh­kä ole nyt

Sture Cederberg tuli JNT:lle v. 2004 toimittuaan sitä ennen Telenorilla Ruotsissa; myös hän tukipilari JNT:n kantaverkon uudistamisessa.

pa­ras mah­dol­li­nen, ko­ska mo­ni­en täytyy pika­pu­o­li­in mak­saa kun­nal­li­sen vi­e­mä­ri­ver­kon 6 700 eu­ron li­it­ty­mis­maksu.”

KANTA­VERK­KOA UU­DIS­TE­TAAN

JNT:n kanta­ver­kon uu­sin­ta lei­ma­si vu­o­sia 2010 ja 2011. Vu­on­na 2010 vaih­det­ti­in ke­rä­ily­lait­te­et

Andreas Stenbacka tuli JNT:lle v. 1999; kolmas tukipilari JNT:n kantaverkon uudistamistyössä.

(”dis­tri­bu­tion lay­er”) ja su­un­ni­tel­ti­in seu­raa­vaa vai­het­ta: kanta­verk­ko­rei­tit­ti­mi­en vaihtoa. Ku­ten ai­em­min on mai­nittu, Al­ca­tel-Lu­cent va­lit­ti­in ta­va­ran­to­i­mit­ta­jak­si testi­en jäl­keen v. 2009, ja valin­ta laa­jen­net­ti­in ko­ske­maan myös FT­TH-ac­cess-vaih­te­i­ta (FT­TH = Fi­ber to the ho­me), jo­i­ta käy­tet­tä­i­si­in uu­si­en kes­kus­ten ra­ken­ta­mi­seen.

Ciscol­ta vu­o­si­na 2003–2005 os­tet­tu­ja kanta­verk­ko­rei­tit­ti­miä (”IP-Co­re-purk­ke­ja”) alet­ti­in vaih­taa he­ti vu­o­den­vaih­teen jäl­keen. ”Ka­ik­ki asi­ak­ka­i­dem­me ja mu­un maail­man väli­nen li­i­ken­ne kul­kee nä­i­den pää­sol­mu­pis­te­is­säm­me si­jait­se­vi­en rei­tit­ti­mi­em­me kaut­ta. Olim­me val­mi­stautu­ne­et tä­hän ni­in hy­vin, et­tä olim­me jo 3. tam­miku­u­ta käyt­tä­ne­et ka­ik­ki vu­o­den 2011 bud­je­tis­sa kanta­verk­koon va­ra­tut va­rat”, Wil­li­am Lin­dén ker­too.

”Ti­e­sim­me hank­keen laa­jak­si ja nyt nä­in jäl­kikä­teen vo­in to­de­ta, et­tä ju­u­ri si­tä se oli. Työ su­jui kui­ten­kin yl­lät­tävän jousta­vas­ti. Mo­nil­la meidän po­ru­ka­s­tam­me on us­ko­ma­ton kyky omaksua uu­sia jär­jes­tel­miä ai­van a:sta al­kaen”, sa­noo Wil­li­am Lin­dén ja vi­it­taa sillä eten­kin kol­le­go­i­hin­sa Mar­kus Se­ger­valli­in, Stu­re Ce­der­ber­gi­in ja Andre­as Sten­bac­kaan.

UU­SIA TE­LE­TAR­JOUKSIA

Vi­i­me­i­nen­kin perin­te­i­nen pu­helin­tek­ni­ik­ka oli nyt sel­västi vä­i­sty­mäs­sä. Myös mat­ka­pu­he­lin­pu­o­len ke­hityk­ses­sä ta­pahtui pal­jon, mut­ta si­el­lä ta­pahtu­mia oli vai­keam­pi en­nustaa. Si­i­tä esi­merk­kinä vo­i­daan mai­ni­ta Di­gi­tan yri­tys ke­hit­tää li­i­ken­net­tä klas­si­sella 450 MHz:n taaju­u­sa­lu­e­el­la. Ku­ten ai­em­min on to­det­tu, li­sens­si si­i­hen oli saa­tu v. 2005. Verk­ko avautui ke­väällä 2007 ni­mel­lä @450, jo­ka pe­rustui ko­kei­le­mat­to­maan Flash OF­DM – ra­di­o­tek­ni­ik­kaan. Jou­lu­ku­us­sa 2010 Di­gi­tan il­moi­tet­ti­in so­pi­neen to­i­min­nan

myy­mi­se­stä Da­ta­mel­le.

Da­ta­me oli Fin­net-yh­tiö­i­den ryh­mit­ty­män pe­rusta­ma yh­tiö, ja aja­tukse­na oli, et­tä ne py­sty­i­sivät Di­gi­taa pa­rem­min ke­hittämään mo­bi­i­li­li­i­ke­to­i­min­taa ha­ja-asutu­sa­lu­een kon­sep­til­la, jo­hon 450 MHz- taaju­us so­pi hy­vin. Kaup­pa edel­lyt­ti, et­tä val­tio­neu­vosto hy­väksy­i­si li­sens­si­ehto­jen mu­ut­ta­mi­sen si­ten, et­tei li­sens­siä si­dot­tai­si mi­hinkään ti­et­tyyn tek­ni­ik­kaan. Da­ta­me ha­lu­si to­i­sin sa­no­en eroon Flash-tek­ni­i­kas­ta.

Jou­lu­ku­us­sa 2010 il­moi­tet­ti­in to­i­se­na uu­ti­se­na Da­ta­men lan­se­e­raa­van – ku­ten si­tä ku­vat­ti­in – Su­o­men en­sim­mä­i­sen kau­pal­li­sen 4G- ver­kon, aluksi mm. PPO:n ko­ti­pai­kas­sa Yli­vi­es­kas­sa. Tätä verk­koa ai­ot­ti­in kah­den kol­men vu­o­den ai­ka­na laa­jen­taa kat­ta­maan su­u­rim­man osan maa­ta. Verk­ko pe­rustui Wi­max- tek­ni­ik­kaan ja py­styi vas­taa­not­ta­maan 40 Mb­ps. Käytän­nössä sillä oli kui­ten­kin vie­lä hy­vän mat­kaa kul­jetta­va­na en­nen ku­in verk­ko täyt­tä­i­si to­si­a­si­al­li­set 4G- vaa­ti­muk­set.

DNA OSTAA WEL­HON

DNA osti Wel­hon Sa­no­ma-kon­ser­nil­ta, ja se oli alan su­u­rin kaup­pa v. 2010. Jan-Er­ik Frost­dahl oli esit­tänyt kaup­paa epä­vi­ral­li­sesti jo syk­syl­lä 2008, mut­ta se to­teutui vas­ta 1. he­i­näku­u­ta 2010. Wel­hon ju­u­ret ulot­tui­vat v. 1973 pe­rus­tet­tu­un

DNA osti kaapeli-TV-pioneeri Welhon, jonka ansiosta DNA pääsi uusille markkinoille.

Helsingin Kaa­pe­li­te­le­vi­sio Oy:hyn. Yh­tiö oli er­i­lais­ten me­ta­mor­foo­si­en kaut­ta tu­onut mark­ki­noil­le maksu-TV:n en­sim­mä­i­senä Eu­roo­pas­sa (1978) ja HD-TV:n en­sim­mä­i­senä Su­o­mes­sa (2006).

Wel­hon ja DNA:n li­i­ke­to­i­min­nat täy­den­sivät hy­vin to­i­si­aan, ja se oli kau­pan mo­ti­ivi­na. Wel­hol­la oli vank­ka ase­ma pääkau­pun­ki­seudun ki­in­te­is­sä ver­ko­is­sa, DNA oli va­hva to­i­mi­ja maa­seudun mo­bi­i­li­vi­es­tin­näs­sä.

JNT:n hal­li­tus kes­kus­te­li kau­pas­ta tou­ko­ku­un kok­oukses­saan. Wel­ho har­jo­it­ti kaa­pe­li-TV- ja laa­ja­ka­ista­to­i­min­taa pääkau­pun­ki­seudul­la, ja sillä oli 330 000 kaa­pe­li-TV- li­it­tymää ja 110 000 laa­ja­ka­i­sta­li­it­tymää. DNA:lla oli 270 000 kaa­pe­li-TV-li­it­tymää ja 180 000 ki­in­teän ver­kon laa­ja­ka­i­sta­li­it­tymää.

Maksu Sa­no­ma-kon­ser­nil­le ta­pahtu­i­si uu­so­sa­ke­an­nil­la, jo­ka to­i­si So­ne­ral­le 21 pro­sen­tin omistu­so­su­u­den DNA:sta. ”DNA ar­vioi saa­van­sa kau­pas­ta mer­kit­tävää sy­ner­gi­ae­tua ja samal­la näky­vyyt­tä pääkau­pun­ki­seudul­la, mi­tä sillä nykyään ei ole”, to­de­taan hal­li­tuk­sen pöytä­kir­jas­sa. Tar­vit­ti­in uu­si osa­kass­o­pi­mus, jon­ka JNT:n hal­li­tus hy­väksyi to­det­tu­aan sen tar­joa­van ju­ri­di­sesti ai­em­paa so­pi­mus­ta pa­rem­mat edut. JNT:n omistu­so­su­us DNA:sta su­pistui kau­pan myötä 0,93:sta 0,73 pro­sent­ti­in.

DNA:lla oli kau­pan jäl­keen no­in 3 mil­joo­naa asi­a­kas­ta, jo­is­ta va­jaat 600 000 kaa­pe­li-TV- asi­ak­ka­i­ta, mikä oli 43 pro­sent­tia Su­o­men kaa­pe­li-TV-mark­ki­no­is­ta.

MAK­KO­NEN SI­IR­TYY AN­VI­AN JOHTOON

Mu­u­ta­man se­ik­ka­i­lu­vu­o­den jäl­keen An­via oli nyt uu­den alun edes­sä. To­i­mi­tu­sjoh­ta­jan vaihto ei yl­lät­tänyt ke­tään. Johtoon si­ir­tyi ve­te­raa­ni­en ve­te­raa­ni, Mat­ti Mak­ko­nen, jo­ka on esi­in­tynyt useis­sa koh­din tätä kertomus­ta jo ai­em­min, mu­un mu­as­sa DNA:n to­i­mi­tu­sjoh­ta­ja­na. Mak­ko­nen oli va­littu An­vi­an hal­li­tuk­sen jä­senek­si maa­lis­ku­us­sa 2009. To­i­mi­tu­sjoh­ta­ja hä­ne­stä tu­li elo­ku­us­sa 2010.

Kan­natta­va kas­vu mai­nit­ti­in yh­tiön stra­te­gia-asi­a­kir­jas­sa edel­leen yh­deksi kul­ma­ki­vek­si: ”An­vi­an omis­ta­mi­nen kan­nat­taa: An­via tar­jo­aa kil­pai­lukyky­i­stä tu­ot­toa omista­ji­en in­ve­sto­in­nil­le. An­via mak­saa yh­tiön osin­ko­po­li­ti­i­kan mu­ka­i­sesti vu­o­sit­tain osin­ko­i­na vä­hin­tään pu­o­let kon­ser­nin tu­lok­ses­ta.”

Jou­lu­ku­us­sa 2010 An­vi­an ja DNA:n ker­rot­ti­in päät­tä­neen sy­ven­tää yh­te­i­styötään.

ar­vio­i­ti­in maksa­van DNA:lle 115 000 eu­roa pä­iväs­sä.

La­kon syynä oli sama asia, jon­ka kans­sa JNT oli joutu­nut kamp­pai­le­maan. DNA ha­lu­si

so­vel­taa työ­nan­ta­jal­le edul­li­sempaa, pal­velu­a­la PA­Min työ­ehto­so­pi­mus­ta, mikä oli tul­lut ju­ri­di­sesti mah­dol­li­sek­si työ­so­pi­muslain uu­distuk­sen myötä. Lak­ko oli sen vu­ok­si lai­ton, mut­ta am­mat­tijär­je­stö il­moit­ti, et­tä se mak­sa­i­si ka­ik­ki oi­keu­den lan­get­ta­mat lak­ko­sa­kot ja jat­ka­i­si lak­koa, kun­nes työ­nan­ta­ja pe­rään­ty­i­si vaa­ti­mukses­saan.

Ylei­sesti ot­taen JNT-alu­een ke­hi­tys oli kui­ten­kin su­o­tu­i­sa v. 2010. Ta­lou­den pe­ruspi­la­ri­na oli jat­ku­vas­ti käyn­nissä ole­va in­fra­struk­tu­u­rin ja tek­ni­i­kan ra­ken­ta­mi­nen ja nyky­ai­ka­is­ta­mi­nen. ”Alu­e­em­me on kär­kipääs­sä kan­sal­li­ses­sa ver­tai­lus­sa. Hu­o­mio­i­den sen, et­tä to­i­mim­me tyy­dy­te­ty­illä mark­ki­noil­la, ke­hi­tys on hy­vin myön­te­i­stä”, Ma­ria Höglund kir­jo­it­ti JNT:n vu­o­si­kertomukses­sa.

He­i­näku­us­ta 2010 läh­ti­en Su­o­men jo­ka­i­sella ko­ti­ta­lou­del­la oli oi­keus saa­da vä­hin­tään 1 Mb­ps In­ter­net-li­i­tyn­tä kohtu­ul­li­seen hin­taan. JNT oli jo kau­an täyt­tänyt tä­män vaa­ti­muk­sen. Pal­velu­tar­jon­nas­ta Ma­ria Höglund to­te­si, et­tä ”osa tar­jo­a­mi­stam­me pal­velu­is­ta tu­o­te­taan pai­kal­li­sesti JNT:llä, mut­ta su­u­ri osa asi­ak­ka­i­dem­me käyttä­mi­stä pal­velu­is­ta tu­o­te­taan mul­ti­kan­sal­lis­ten to­i­mijo­i­den to­i­mesta maail­man­laaju­i­sil­le mark­ki­noil­le. Vo­i­dak­semme to­i­mit­taa par­haat

Lue JNT:n tavoitteista vuoteen 2015 mennessä tästä!

mah­dol­li­set se­kä pai­kal­li­set et­tä glo­baa­lit pal­velut, tar­vit­semme hy­vän yh­te­i­styö­ver­koston.”

Vu­o­den lo­pus­sa 38 pro­sen­til­la ka­i­kis­ta JNT:n verk­koon ku­u­lu­vis­ta ko­ti­ta­louksista oli ki­in­te­i­stös­sään kui­tu­li­it­tymä. 23 pro­sent­tia to­i­mi­te­tu­is­ta laa­ja­ka­i­sta­li­it­ty­mi­stä to­teu­tet­ti­in kuidun avul­la.

JNT:n hal­li­tus va­hvisti mar­ras­ku­us­sa yh­tiön ta­vo­it­te­et vu­o­teen 2015 saak­ka. Ka­i­kil­la Pi­e­tarsaa­ren seudul­la tu­li mu­un mu­as­sa ol­la mah­dol­li­su­us 100 Mb­ps:n li­it­ty­mi­in ja suh­te­i­den mui­den ope­raat­to­rei­hin tu­li ol­la ak­ti­i­vi­sia ja avo­i­mia. Ko­ko stra­te­gia on lu­etta­vis­sa täs­sä vi­e­res­sä.

Marian galleria: Toni Käldman

”Puhelinpalvelun mestari, joka hoitaa lukuisat puhelut rauhallisesti ja tehokkaasti.”

Marian galleria: Sami Laihorinne

”Asiakassuuntautunut ja sitoutunut yritysten IT:n erikoismies. Näkee kaikessa mahdollisuuksia.”

Marian galleria: Daniel Finell

”Järjestelmällinen ongelmanratkaisija, joka näkee aina kehitysmahdollisuuksia.”