Vuoden 2008 suuren finanssikriisin jälkeen vaikutti siltä kuin talous ei oikein koskaan lähtisi uuteen nousuun. Suomen bruttokansantuote oli v. 2009 romahtanut peräti 8,5 prosenttia, v. 2010 ja 2011 suhdanteet alkoivat nousta, mutta ennen kuin BKT-kuilu oli kurottu umpeen, ne sukelsivat jälleen reilusti.
Siitä huolimatta vuosi 2011 oli JNT:lle voimakkaan myönteisen kehityksen aikaa. Yhä useammat asiakkaat käyttivät JNT:n data-, puhelin- ja TV-palveluja. Kuituverkko ulottui yhä useampiin koteihin ja yrityksiin, ja siirtonopeudet kasvoivat entisestään. Kaapeli-TV-talouksien määrä lisääntyi, maksu-TV:n kasvu jatkui. IP-TV kasvoi voimakkaasti vuoden kuluessa. Lankapuhelinliittymien määrä supistui, mutta puheluihin liittyvät palvelut lisääntyivät. IT-tukipalvelujen myynti yrityksille kasvoi, samoin IT-laitteiden myynti kuluttajille ja yrityksille.
Maria Höglund saattoi vuosikertomuksessa todeta JNT-alueen Suomen johtavaksi kuituliittymien suhteen. Laaja paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden yhteistyöverkko edesauttoi palvelutarjonnan laajentamista. ”Tekniikka kehittyy ja kommunikoinnin tavat muuttuvat, mutta perustehtävämme säilyy: antaa alueellemme parhaat mahdolliset edellytykset hyötyä datan ja telekomin tuomista mahdollisuuksista”, hän kirjoitti.
Vuoden lopussa 43 prosentilla kaikista JNT:n
verkkoon kuuluvista kotitalouksista oli kiinteistössään kuituliittymä. 32 prosenttia laajakaistaliittymistä toteutettiin kuidun avulla.
Vuoden uutuuksiin kuului JNT:n lanseeraama MultiDuo-liittymä, joka yhdisti JNT:n toimittaman kiinteän laajakaistan ja DNA:n mobiililaajakaistan. Toisena uutuutena JNT avasi verkkokaupan.
Verkkokauppa syntyi Gridit-yhteistyön tuloksena. JNT-lähiverkkokauppa avattiin maaliskuussa
2011 yhdessä kymmenkunnan muun kanssa Suomessa, ja Griditin toimitusjohtaja Kari Vuorinen kuvasi sitä suomalaiseksi palveluinnovaatioksi:
”Konseptia, joka on herättänyt kiinnostusta myös ulkomailla, voidaan verrata kaupan ketjuliikkeiden toiminta- ajatukseen. Gridit toimii keskusliikkeenä ja tukkukauppiaana sekä solmii sopimukset eri palveluntoimittajien kanssa. Paikalliset lähiverkkokaupat välittävät tuotteet ja toimivat kukin oman alueensa lähikauppana. Paikalliset toimijat toimittavat tuotteet asiakkaille, ja tuotteet laskutetaan verkkoyhtiön normaalin
kuukausilaskun mukana.
Vastaavaa mallia ei ole olemassa verkossa missään päin maailmaa. Griditin liiketoimintamallin vahvuus on paikallisuudessa: luotettava ja tuttu paikallinen yhtiö auttaa asiakkaita näiden mahdollisissa ongelmissa.”
Kari Vuorinen korosti etenkin sitä, että nyt elokuvia, musiikkia ja PC-pelejä saattoi ostaa tai vuokrata lähiverkkokaupoista. Käynnistysvaiheessa saatavilla oli yli 2500 elokuvaa ja 9 miljoonaa kappaletta.
JNT totesi lähiverkkokauppamallin olevan
”luonnollista jatkoa sille, mitä olemme tehneet yli sata vuotta eli paikallista palvelua ja paikallista sisältöä. [...] Tarjonta ei ole laajakaistapalveluissamme yltänyt samalle tasolle kuin muissa palveluissamme, esim. kaapeli-TV:ssä. Lähiverkkokauppojen ansiosta voimme nyt laajentaa palvelutarjontaamme asiakkaillemme.”
Vuokrafilmit ja musiikki olivat siitä hyvä esimerkki, ja palvelut saivat testivaiheessa hyvän vastaanoton JNT:n henkilökunnan parissa. Kaikesta huolimatta lähiverkkokauppakonseptiin panostaminen oli riski, ja menestyi riippui tekijöistä, joihin JNT ei voinut vaikuttaa. Marraskuussa JNT:n hallitus totesi, ettei lähiverkkokaupan volyymi ollut kehittynyt tyydyttävästi. Griditin talous oli tiukoilla, ja tekniikassa esiintyi lastentauteja.
”Asiakkaat halusivat hetken mielijohteesta
katsoa kaupan tarjoamia elokuvia. Mutta niiden toimitus takkuili liian usein. Kun filmi toimitettiin asiakkaalle vasta seuraavana päivänä, se ei ollut hyvää mainosta palvelulle”, Stefan Skytte kommentoi.
Vuoden 2012 puolella tehtiin päätös verkkokaupan lopettamisesta, samoin kaikki teknistä alustaa koskevat sopimukset irtisanottiin. Griditin rooli supistui, ja tästä lähin se toimi pelkästään TV-palvelujen koordinaattorina omistajayhtiöilleen, poikkeuksena JNT. Kuten aiemmin on kerrottu, JNT oli järjestänyt kaapeli- TV-puolella TV-palvelut Anvian kautta ja IP-TV:n puolella Ålcomin kautta.
Stefan Skytten mielestä ongelmana olivat liian suuret odotukset ja omistajayhtiöiden omat intressit. ”Vaatimattomammin järjestelyin hanke olisi voinut onnistua. Intoa kyllä oli. Suunniteltiin ja visioitiin, mutta ideat eivät olleet valmiita, kun ne vietiin omistajayhtiöihin. Uskallan väittää, että tulos olisi ollut toinen, jos Griditissä olisi ensin käynnistetty TV-yhteistyö yhtiön taloudellisen pohjan ja yhteistyökokemusten vankistamiseksi. Sen jälkeen olisi voitu lisätä uusia palveluja.”
Håkan Löfqvist: ”Uusien konseptien kehittäminen ja sisäänajo vievät aikansa, erityisesti tällä alalla, jossa monet erilaiset tekniset ratkaisut ovat mahdollisia ja palveluja on runsaasti tarjolla. Uskon edelleen tähän konseptiin, mutta siihen tarvitaan vähän erilainen lähestymistapa
ja tekniikka, joka on valmiina ennen lanseerausta.”
Tekniikan jatkuvasta uudistumisesta ja sitä kautta teknisten ratkaisujen vanhentumisesta saatiin myös muita esimerkkejä vuonna 2011. Nokian helmikuinen päätös luopua Symbian-
käyttöjärjestelmästä ja siirtyä Microsoftin Windows Phone 7:ään oli esimerkki, jolla oli globaaleja seurauksia.Symbian oli lanseerauksestaan (v. 1998) hallinnut mobiilimaailmaa, mutta nyt sen taru näytti olevan ohi. Nokian tulevaisuus oli nyt suuri kysymysmerkki.
Toinen esimerkki oli @450-verkon volyymien jääminen ponnisteluista huolimatta pieniksi. Kuten aiemmin on mainittu, Finnet-yhtiöiden omistama Datame oli hankkinut 450 MHz kaistan Digitalta. Maaliskuussa 2011 valtioneuvosto näytti Datamelle vihreää valoa verkon tekniikan
vaihtamiseen. Alunperin verkkoon valittu radiotekniikka, Flash-OFDM, oli elinkaarensa lopussa, kuten asia ilmaistiin lehdistötiedotteessa diplomaattisesti. Toiset kuvasivat Flash- OFDM:ää katastrofiksi.
Korvaavaksi tekniikaksi valittiin CDMA2000, vahvin vaihtoehto hallitsevalle 3G- tekniikalle HSPA:lle. CDMA:ta kuvattiin standardoiduksi tekniikaksi, jota käytettiin 450 MHz:n taajuusalueella 137 maassa. Datamen noin 25 000 asiakkaan tekniikan vaihdon ennakoitiin tapahtuvan v. 2012 lopussa.
DNA osti Forte Netservices vuoden 2011 aikana, ja kauppa herätti huomiota. Forte Netservicesillä oli 37 työntekijää Espoossa, Moskovassa, Pietarissa ja Bangkokissa, ja se oli erikoistunut yrityksille tarjottaviin IT-palveluihin noin 60 maassa.
JNT:n hallitus sai marraskuussa kuulla edessä olevasta 800 MHz kaistan huutokaupasta. Poliittista päätöstä asiasta ei vielä ollut, mutta Finnet-ryhmässä käytiin lobbausta, jotta paikallisyhtiöt saisivat osan taajuusalueesta. Näin siksi ”jotta haja-asutusalueelle saataisiin 100 Mbps kuidun rakentamisen sijaan”.
Vuonna 2011 tuotiin markkinoille kaivattu innovaatio, joka sai JNT:llä nimekseen MultiDuo. Se yhdisti vähintään 8 Mbps kiinteän laajakaistaliittymän JNT:ltä ja 1 Mbps mobiililaajakaistan DNA:lta. Asiakkaan saama lasku tuli JNT:ltä.
Kenneth Nylund kävi JNT:n hallituksessa
helmikuussa läpi teknologiatilannetta, ja hän mainitsi yritysten IT-tuen kasvaneen liiketoimintana yhä laajemmaksi. Uusi IP-keskus (PGW) oli ollut käytössä huhtikuusta 2010 lähtien, mutta AXE:sta luopuminen kokonaan oli vielä varmasti usean vuoden päässä. IP-TV-tekniikkaan
täytyi vähitellen ottaa kantaaa; oli ennustettavissa, että muutaman vuoden kuluttua yhä useammat asiakkaat katsoisivat televisio-ohjelmia Internetin kautta.
Kokouksessa kysyttiin myös, mikä merkitys oli sillä, että IPv4-osoitteiden (lukumäärältään
4,2 miljardia, Internet-protokollan neljäs versio) oli ilmoitettu pian loppuvan globaalisti. Vastauksena oli, että asialla on tietty merkityksensä. IPv6-osoitteiden (siis IP- protokollan kuudennen version osoitteiden) voitiin vähitellen odottaa korvaavan IPv4-osoitteet, mutta niiden
ominaisuudet olisivat erilaisia ja ne vaatisivat toisenlaisen käyttäjärajapinnan. JNT:n työntekijöiden täytyisi jossain vaiheessa saada koulutusta tähän asiaan.
Viestintävirasto vieraili JNT:llä toukokuussa, ja käynnin jälkeen saatiin ilahduttava tieto. Vierailun päätarkoituksena oli tietoturvan tarkastaminen, ja JNT sai siitä erinomaiset arvosanat.
Kuituverkon rakentamista leimasi v. 2011 edelleen kilpailu PÖF:n ja NU-netin kanssa. Väki alkoi kuitenkin huomata, että JNT:llä oli kapasiteettinsa ja ammattimaisuutensa ansiosta etulyöntiasema. JNT-tiimi joutui toistuvasti korjaamaan JNT:n tarjouksesta levinnyttä virheellistä kuvaa, johon he silloin tällöin törmäsivät. Edelleen levitettiin huhua, jonka mukaan JNT:n verkko ei olisi ”avoin” ja että JNT piakkoin sulkisi vanhat kupariverkot.
Kuituverkon laajetessa JNT:n oli yhä helpompi päättää kuidun vetämisestä uusiin taloryhmiin, vaikka etukäteistilauksia ei saatukaan puolesta määrästä kotitalouksia. Mitä tiheäsilmäisemmäksi verkko oli kasvanut, sitä edullisempaa sen jatkolaajentaminen oli.
Lukuisia kuitutietopaketteja lähetettiin joka puolelle JNT:n aluetta. Mahdollisille asiakkaille järjestettiin vain neljä suurehkoa kokousta: Kackurissa, Lillbyssä, Kovjoella ja Uudenkaarlepyyn Forsbyssä.
Kackurin kokous järjestettiin, koska Luodon kunta kertoi kunnallisen viemäriverkon laajentamissuunnitelmistaan. Lillbyssä kysymyksenä oli, ottaako kaapeli-TV JNT:n kautta vai IP-TV PÖF:n kautta. Lillbyläisten koettiin pitkälti olevan tyytyväisiä JNT:hen, ”mutta tietty joukko pyrki aktiivisesti saamaan heidät mukaan PÖF:iin”. Uudenkaarlepyyn Forsbyssä käytiin vilkasta keskustelua niin Internetistä kuin TV:stäkin. Kävi ilmi, että NU-net oli edellisvuonna esitellyt asiaa ihmisten mielestä ”epäselvästi” eikä keskustelu ollut johtanut mihinkään.
Vuonna 2011 alettiin yhä laajemmin puhua trendistä nimeltään konvergenssi eli erilaisten tekniikoiden ja medioiden yhä syvenevästä ’yhteensulautumisesta’. Puhelintekniikan ja IT:n yhdistelmä oli yksi peruskonvergenssi, erilaiset radiotekniikat oli toinen (jossa LTE oli ollut 4G-tekniikassa voittaja).
Kolmas konvergenssiesimerkki ovat suuret amerikkalaiset IT-yhtiöt kuten Microsoft, Google ja Apple, jotka valtasivat mobiilialaa nyt yhä enemmän. Applen iPhonen lanseeraus v. 2007 oli selvä taitekohta. Seuraava askel olisi aivan ilmiselvästi TV, kommentoiTomas Augustsson
Svenska Dagbladetissa marraskuussa 2011:
”Oikeastaan on uskomatonta, miten hyvin TV-ala on selvinnyt. TV-laitteet seisovat edelleen ihmisten olohuoneissa ja keittiössä, ja useimmissa tapauksissa signaalit saapuvat samalla tapaa kuin aiemmin. Huomiota herättävin tapahtuma on ollut se, että monet kotitaloudet ovat viime vuosina alkaneet katsella televisiota myös laajakaistan kautta.”
Uusia toimijoita oli kuitenkin tulossa. Ne hyödynsivät uutta tekniikkaa, jonka ansiosta ne pystyivät kokoamaan TV- lähetykset sekä erilaisia tietokonepelejä ja IT-palveluja matkapuhelimiin. Musiikkiteollisuus oli jo nähnyt, miten IT- yritykset olivat muuttaneet niiden bisneksen. Nyt tähtäimessä oli TV-ala.
IT-yritykset haluavat sitoa televisiot muihin laitteisiin, jotka olivat jo siirtyneet niiden komentoon, esim. matkapuhelimiin, tabletteihin ja tietokoneisiin, Tomas Augustsson totesi. ”Kuluttajia houkutellaan sillä, että he saavat saman sisällön käyttöönsä kaikkialla.”
Mutta JNT:n kaltaisen yrityksen täytyy ajatella pidemmälle. Mobiilius on yhtä tärkeää kuin tehokas laajakaista. Vuonna 2011 mobiililaajakaista oli itsestään selvyys asiakkaille, ainakin taajamien läheisyydessä. Mutta miten luodaan tehokas laajakaista, jonka kapasiteettiin voi luottaa aina ja kaikkialla?
4G oli näyttämässä osviittaa, mutta v. 2011 se ei ollut vielä edes saapunut JNT:n alueelle. Sitä paitsi tulevaisuudenkin 100 Mbps mobiiliviestinnällä olisi rajoituksensa.
Eri tekniikkasukupolvien historia paljastaa ainakin yhden selkeän sanoman: mitä suuremmaksi kapasiteetti kasvaa, sitä suuremmaksi myös sen kysyntä kasvaa. Mobiiliviestinnästä on hyötyä käytännössä kaikkeen ihmisen toimintaan. Siksi on vielä pitkä tie kuljettavana ennen kuin tekniikan kehitys ja sitä kautta liiketoiminnan kehitys on saavuttanut päätepisteensä.
Se näkyy matkapuhelinkehityksen luvuissa. Konsulttitoimisto McKinsey ennusti 1980-luvun alussa, että maailmassa olisi kaikkiaan miljoona matkapuhelinta v. 2000. Todellisuudessa niitä oli 793 miljoonaa. Joulukuussa 2008 ohitettiin neljän miljardin raja. Heinäkuussa 2010 matkapuhelimia oli viisi miljardia. Kukaan ei matkapuhelinten alkutaipaleella olisi voinut edes hurjimmissa kuvitelmissaan ennustaa suurimpien matkapuhelinmarkkinoiden löytyvän kahdenkymmenen vuoden kuluttua Intiasta ja Kiinasta.
Miten pitkään luku voi jatkaa kasvuaan? Ericssonin radiotekniikan päällikkö Marie Westrin sanoi näin v. 2009: ”Jos puhumme liityntöjen, connections, määrästä, uskon, että olemme nähneet vasta varovaisen alun. Kymmenen vuoden kuluttua niitä on ehkä 50 tai 60 miljardia.”
Silloin ei tietenkään enää puhuta vain ihmisten välisestä viestinnästä, vaan että myös koneet, laitteet ja esineet viestivät keskenään. Marie Westrin: ”Kaikki ovat yhteydessä kaikkeen, valmistuskustannukset laskevat valtavasti. Olen toiminut GSM:n parissa aivan alusta alkaen, meidän kehitysennusteemme ovat aina olleet muita positiivisempia – ja kuitenkin ennustuksemme ovat aina olleet alakanttiin.”
Olennaista on, että liitynnät tulevat olemaan luonteeltaan hyvin erilaisia. Jotkut tarvitsevat vain vähän laajakaistaa, toiset tarvitsevat suuria kaistanleveyksiä valtavien datamäärien siirtämiseen. Joidenkin tarve vaihtelee; niiden täytyy toisinaan pystyä lähettämään paljon tietoa ja toisinaan vain vähän.
”Liityntää täytyy voida vaihdella tarpeen mukaan. Se luultavasti otetaan 5G:n lähtökohdaksi”, Marie Westrin sanoo.
Mobiiliviestinnän kehitys on tähän saakka keskittynyt pitkälti radiorajapintaan, miten signaalit kulkevat maston ja puhelimen välin. Mutta kun radiosiirron nopeudet kasvavat, fysiikan lait tulevat jossain vaiheessa vastaan. Koodausalgoritmit asettavat rajan.
Normaalisti loppukäyttäjää ei kiinnosta, mitä teitä signaalit kulkevat. Pääasia, että laite toimii. Mutta Marie Westrinin ja hänen kollegoidensa tulevaisuudenmietteet koskevat myös JNT:tä. Millaiseksi kehitys kääntyy? Mitä JNT:n asiakkaat haluavat? Miten JNT pystyy kohtaamaan asiakkaiden tulevat odotukset viestinnässä?
JNT:lle tulevaisuus on nyt.
Marian galleria: Jonas Westerlund
”Uusin työntekijämme. Yritysasiakkaiden IT-ratkaisut kuuluvat hänen erikoisalaansa.”
Marian galleria: Annika Westerlund
”Sosiaalinen ja ulospäin suuntautunut, kiinnostunut työstään ja asiakkaista.”
Marian galleria: Leif Bexar
”Vankka verkonrakennuksen ja ylläpidon kokemus. Leif huolehtii nyt rakennetun infrastruktuurin dokumentoinnista tulevaisuutta varten.”